Mikäli on mieltynyt retkeilemään erämaisissa ja rauhallisissa maisemissa, kaukana turistimassoista, on yksi vaihtoehto Nuorittajoki. Reilun sadan kilometrin mittainen Nuorittajoki saa alkunsa Takalammesta. Se on pieni, soiden ja hiekkaisien harjujen ympäröivä lampi, lähellä Jongunjärveä.
Osan vedestään Takalampi saa alueen runsaista pohjavesistä, osan sadevesistä. Takalampi laskee vetensä Ylä, Keski ja lopuksi Ali-Mainuajärven kautta Nuorittajokeen. Alueen pienien järvien ja lampien linnusto on runsas ja monipuolinen.
Nuorittajoki virtaa useiden suojeltujen luonnontilaisten soiden läpi, kuten Oravissuon. Soilta löytyvät lähes kaikki Suomen kahlaajalajit. Lisäksi harvinainen ja arka metsähanhi pesii soilla.
Nuorittajoki on yksi koko Pudasjärven kalaisimpia jokia, jossa siimoja voivat kiristää muun muassa meritaimen ja harjus. Pienissä puroissa voi tavata puronahkiaista ja alkuperäistä puronieriää, jota kannattaa kokeilla kalastaa Jaalankajoesta, jossa se on ainakin viihtynyt. Jaalankajoki on Nuorittajoen sivuhaara.
Lähes kaikkia Pudasjärven jokia on käytetty aikoinaan tukkien uittoon. Myös Kiiminkijoen rantamilla voi nähdä merkkejä vanhoista uittorakenteista.
Nuorittajoki on Kiiminkijoen pisin sivujoki. Koska Nuorittajoki mutkittelee etupäässä harvapuustoisten aapasoiden keskellä, sitä ei ole todennäköisesti käytetty tukkien uittoon, ainakaan samassa määrin kuin alueen muita jokia.
Kosketkin ovat säästyneet suuremmilta perkauksilta. Sen sijaan lukuisat tervahaudat joen rantamilla kertovat tervanpoltosta. Tervaa on myös kuljetettu varmasti jokea pitkin kauemmaksikin pääväylää, eli Kiiminkijokea pitkin.
Aikoinaan on myös asutus levinnyt Kiiminkijokea pitkin Nuorittajoelle, mutta vain puoliväliin saakka, liekö maasto muuttunut liian soiseksi ja vetiseksi. Pienet pellot ovat syntyneet jokirannoille, savikkomaille, jossa ovat aikoinaan korkeammat vedet velloneet ja savikoita muodostaneet alaville paikoille.
Yläjuoksulla Nuorittajoki virtaa syvässä uomassa hiljalleen, vasta puolivälissä koskien määrä lisääntyy ja vesi saa kovempaa vauhtia päätyen Kiiminkijokeen Niemikylän kohdalla.
Koskia ovat muun muassa Pitkäkoski, Sorsuankoski ja Viinikoski. Alaville rannoille syntyy pieniä kevättulvia, kun lukuisista pienistä solisevista puroista virtaa Nuorittajokeen lumien sulamisvesiä.
Näillä luhtaisilla tulvarannoilla kasvaa heiniä ja saroja, muun muassa tupassaraa. Nuorittajoki soveltuu myös melontaan erinomaisesti ja reitti on varsin helppo. Tosin kuivina kesinä kosket voivat olla matalia ja kivisiä, joten laskureitti on valittava huolella.
Maisemat melontareitillä ovat paikoin todella kauniit. Nuorittajoen tuntumassa kohoaa liki 200 metriä merenpinnan yläpuolella oleva Viinivaara.
Tämä Itä-Länsi suunnassa oleva hiekkainen harjujakso on tullut tunnetuksi runsaista pohjavesi varoistaan ja lisäksi alueelta löytyy kauniita ja varsin luonnontilaisia lähteensilmiäkin. Lähteillä kasvaa muun muassa kaunis, keltainen lehtopalsami sekä lukuisa joukko muita kasveja.
Muita harjujakson hienoja harjuja ovat Hanganvaara ja Kälväsvaara. Nuorittajoen rantamilla ei ole varsinaisia retkipolkuja tulentekopaikkoineen ja laavuineen, mutta melottaessa Kiiminkijokeen niitäkin jo sitten löytyy.
