Tul­va­ris­keis­tä ja Ii­jo­ki-vi­sios­ta ää­nes­tet­tiin

Pudasjärven keskustasta tehdyt tulvariskikartat valmistuivat vuoden 2013 lopulla. Kurenalla tulvariskikohteita on esimerkiksi Kuusamontie ja kirjasto, jonne vesi saattaa nousta erittäin harvinaisella tulvalla. Myös Rimminkankaan koulu saattaa jäädä huipputulvan aikana saarroksiin.
Pudasjärven keskustasta tehdyt tulvariskikartat valmistuivat vuoden 2013 lopulla. Kurenalla tulvariskikohteita on esimerkiksi Kuusamontie ja kirjasto, jonne vesi saattaa nousta erittäin harvinaisella tulvalla. Myös Rimminkankaan koulu saattaa jäädä huipputulvan aikana saarroksiin.
Kuva: Popely

Kollaja pulpahti taas kaupunginhallituksessa

Kollaja-hanke aiheutti taas erimielisyyttä Pudasjärven kaupunginhallituksessa, kun se joutui tiistaina äänestämään peräti kaksi kertaa Kollaja-hanketta sivuavista asioista. Kollaja-kriittinen kanta voitti kummallakin kertaa äänin 6-5.

Ensimmäisessä tapauksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY oli pyytänyt Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta kaupungin lausuntoa, sillä Pudasjärven keskusta on aikanaan nimetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi.

Suunnitelmaehdotuksessa on tarkasteltu mm. teiden korottamista, veden tilapäistä varastointia, tekojärven rakentamista, ohitus- ja tulvauomia sekä penkereitä. Suunnitelman johtopäätöksenä todetaan muun muassa, että Kurenalla tulvariskin hallinta toteutuu jo nykyisillä toimenpiteillä.

Lisätoimenpiteinä esitetään kuitenkin nykyisten tehostamista. Lisäksi todetaan, että Kollajan tekojärven rakentaminen on ylimääräinen toimenpide, jolla voitaisiin saada vaikutuksia lähinnä Iijoen sillan alapuolella.

Tulvasuojelun kehitystyönä tulvaryhmä ehdottaa, että asutusta suojaavat penkereet siirretään patoturvallisuuslain piiriin. Näin niiden kunnossapito tulisi valvotuksi.

Kaupunginjohtajan pohjaesityksessä ei suunnitelmaan muilta osin ollut huomautettavaa – paitsi, että tulvapenkereiden siirtäminen patoturvallisuuslain piiriin olisi viisainta tehdä vasta, kun ylläpito ja aiheutuvat kustannukset on selvitetty.

Keskustelun kuluessa vasemmiston Paavo Tihinen esitti, että Kollajan allas on tulvariskisuunnitelmista poistettava, sillä tulvansuojelutavoitteet saavutetaan jo nykyisillä toimenpiteillä.

– Allas vaikuttaisi vain Pudasjärven ja Kipinän alueen tulvia poistavasti, eikä aluetta ole luokiteltu tulvariskialueeksi, hän perusteli – ja piti muutenkin Kollajan allastamista vesienhoitolain vastaisena.

Lisäksi vesistön luontaisen tulvan poistaminen aiheuttaisi hänen mukaansa liettymistä ja veden laadun heikentymistä.

Tihisen esitystä kannattivat SDP:n Tuula Kuukasjärvi ja Eija Ikonen, perussuomalaisten Kari Tykkyläinen ja Sari Honkanen-Rönkkö sekä keskustan Marja Lantto. Pohjaesityksen kannalla olivat keskustan Vesa Riekki, Hilkka Parkkisenniemi, Kerttu Simu, Alpo Turpeinen ja Reijo Talala. Suoritetun nimenhuutoäänestyksen jälkeen todettiin, että kaupunginhallituksen päätökseksi tuli Tihisen esitys.

Puheenjohtaja Riekki jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä – perustellen asiaa Kurenalan valtakunnallisesti merkittävällä tulvariskialue -statuksella. Eriävän mielipiteen mukaan tulvasuunnitteluun on uhrattu runsaasti työtä ja työaikaa sekä myös kansalaiset ovat saaneet siihen ottaa kantaa.

– Pidän päätöksen viittausta ja perustelua vesiensuojelulain vastaisuudesta perusteettomana ja laittomuuteen viittausta harhaanjohtavana sekä asian valmisteluprosessiin osallistuneiden tahojen asiantuntemusta aliarvioivana.

Toisessa äänestyksessä – kaupungin sitoutumisesta Iijoen vesistövisio -hankkeen 18 000 euron rahoitukseen – tuli myös pohjaesityksen kaatava päätös samoin äänin ja lukemin.

Tihinen esitti, että hankkeeseen ei tule osallistua eikä rahoitusta myöntää, koska visiontyön keskeiset toimijat ja ohjausryhmän jäsenet ajavat julkisesti Kollajan rakentamista.

– Lähtökohta on kohtuuttoman vaikea, eikä kyse ole todellista eri intressien yhteensovittamisesta. Tämän vuoksi ei ole tarvetta lähteä vapaaehtoisesti ajamaan laitonta tavoitetta, hän perusteli.

Riekin jättämä eriävä mielipide piti perusteettomana ja vääränä erityisesti väitettä ”laittomasta tavoitteesta” – minkä hän katsoi väheksyvän valmisteluprosessiin osallistuneiden viranhaltioiden ja esittelijän toimia ja asiantuntemusta.

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä