Ei auttanut ojitus, lannoitus eikä metsän istutus
Kaikki mahdolliset keinotkaan saada metsä kasvuun eivät aina riitä. Tänä talvena joutui Suomen suurin yksityinen metsänomistaja Tornator Oy sen tunnustamaan Pudasjärven Hetekylässä Kalkkisuolla.
Pudasjärvi on noin 600 000 metsähehtaarin omistajan kannalta syrjässä ydinalueilta Savosta ja Karjalasta, mutta muinaisen Veitsiluoto oy:n peruja sillä on metsämaata täälläkin, kertoi yhtiön ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.
Kalkkisuo oli ennen 1970-luvulla tehtyjä metsäojituksia harvapuustoista nevaa. Ojituksen jälkeen aluetta on lannoitettu ja osalle istutettu mäntyä. Nyt suo luokitellaan puolukka- ja mustikkaturvekankaaksi ja rämeeksi.
Tehometsätalouden toimista huolimatta on Tornatorissa laskettu metsän vuotuiseksi kasvuksi puolitoista kuutiometriä hehtaarille. Määrän tulisi olla kaksinkertainen että kunnostusojituksissa olisi järkeä, Myöhänen laskee.
– Puuntuoton kannalta Kalkkisuo on kitumaata eikä muuksi ole kovista toimenpiteistä muuttunut. Metsälain mukaan sen voisi hakkuun jälkeen jättää kehittymään itsekseen.
Viime vuosina Kalkkisuolla on puiden kasvu tyrehtynyt, latvusto harsuuntunut ja puita on kuollut. Merkittävän syynä siihen on vakava ravinnetasapainon häiriö, on tutkittu. Fosforin ja kaliumin puute ei ole lannoituksillakaan poistunut.
Yhtiössä päädyttiin ennallistamaan Kalkkisuo. Sitä varten noin 70 hehtaarin suolta hakataan korjuukelpoinen puusto pois ja metsäojat tukitaan kaivinkonetyönä.
Hakkuita tehtiin tammikuussa, mutta jäi niitä ensi talvellekin, Myöhänen toteaa. Hän arvioi pinoa, pääasiassa kuitupuuta, kertyvän viitisentuhatta kuutiota.
Ennallistamistöistä arvellaan selvittävän 5000 eurolla. Niiden jälkeenkin rahaa savotasta jää, mutta korkotekijät mukaan ottaen eivät metsänhoitotoimet ole olleet taloudellisestikaan kannattavia.
Tornatorin linjana on ympäristöpäällikön mukaan ennallistaa kohteita, joissa metsätalouden harjoittaminen ei ole kannattavaa ja joissa suolajiston palauttaminen on mahdollista.
– Pyrimme siis lisäämään luonnontilaisten suoelinympäristöjen määrää. Samalla hoidetaan kanalintujen, esimerkiksi riekon elinympäristöjä. Ennallistaminen tukee myös yhtiön käyttämän FSC-sertifioinnin tavoitteita.
Hakkuun jälkeen Kalkkisuolle tulee kaivinkone, jolla alueen ojat padotaan. Se pitää tehdä kesällä mahdollisimman kuivaan aikaan, Myöhänen tietää.
Työn vaativuutta lisää ennallistettavan suon sijainti. Kalkkisuosta muutamia satoja metrejä alaspäin on Natura-alueisiin kuuluva Nuorittajoki, joten ennallistamisesta väistämättä aiheutuvat vesistövaikutukset pyritään pitämään niin pieninä kuin mahdollista.
Tiedossa on, että ravinnehuuhtoumat voivat parina ensimmäisenä ennallistamistöitä seuraavana vuotena olla koholla, mutta viimeistään viidessä vuodessa ne laskevat matalammiksi kuin ilman ennallistamista olisivat olleet.
– Pitemmän päälle suon vesistökuormitus laskee selvästi tilanteesta, jossa puustoa on melkeinpä väkisin yritetty kasvattaa.
Tornatorissa luotetaan alueen palautuvan luonnontilaan myös suokasvillisuuden suhteen, onhan Kalkkisuota lähin luonnontilainen suo kohtalaisen lähellä, ympäristöpäällikkö Myöhänen sanoo.
