Kipinän ryhmäperhepäivähoitokoti aukaisi ovensa elokuussa. Koulun yhteyteen rakennetut uutuuttaan kiiltävät tilat tuovat Pudasjärven länsilaidalle kaivattuja varhaiskasvatuksen palveluja.
Kipinän koulun vanhimman, 1930-luvulla rakennetun, osan päätyyn laajennetussa tilassa on kaksi valoisaa huonetta sekä eteis- ja pesutilat. Tiloissa on myös keittiö ja nukkumapaikat päiväunia varten. Ryhmikseen on oma rauhallinen sisäänkäyntinsä koulun takapihan puolella.
– Onhan täällä hienoa! Hirsimateriaali on miellyttävää ja sisäilma on varmasti puhdasta. Koon puolesta tilat ovat juuri sopivat, yksikössä lastentarhanopettajana työskentelevä Kaisa Holmström toteaa katsellessaan ympärilleen.
Varhaiskasvatuspaikkoja Kipinän ryhmiksessä on kahdelletoista lapselle. Paikat täyttyivät niin nopeasti, etteivät kaikki alueelta hoitopaikkaa tarvitsevat lapset mahtuneet ryhmään.
– Tämä tuli siis kyllä todella tarpeeseen, henkilökunta tietää.
Henkilökunnan mukaan toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin.
– Meillä on täällä tehokas ja toisiaan tukeva työporukka, Holmström kiittää Helena Kouvaa, Liisa Mäckliniä ja Leena Tuovilaa.
Hirvaskoskelta kotoisin oleva Holmström muutti Rovaniemeltä takaisin Pudasjärvelle saatuaan vuoden pestin Kipinästä. Muutto kotipaikkakunnalle tuntui hänestä mukavalta, sillä perhe on lähellä ja harrastusmahdollisuudet hyvät. Aiemmin muun muassa maahanmuuttajien opetuksen parissa työskennellyt kasvatustieteiden maisteri kertoo työn lasten kanssa olevan erittäin mieluisaa.
Henkilökunta suunnittelee yhdessä monenlaista toimintaa lapsille ikätason ja viikkoteemojen mukaisesti. Lasten iät vaihtelevat yksivuotiaasta eskarilaisiin, sillä ryhmä on sisarusryhmä. Hoitoa tarvitsevat eskarit haetaan suoraan koulusta ryhmikseen koulupäivän päätyttyä.
– Toiminnan pitää olla tavoitteellista, Holmström avaa pedagogisia linjauksiaan.
– Toivon, että lapsille jäisi päivähoidosta mukavia ja ihania muistoja sekä hyviä kokemuksia, joita voi vielä aikuisenakin muistella.
Päivähoidon arki soljuu yhteistyössä koulun kanssa, mutta omassa rauhassaan. Tilat ovat suoraan yhteydessä toisiinsa.
Aamupuurot keitetään ja syödään ryhmiksessä. Lounaalle lapset ja hoitajat tepastelevat koulun uuteen ruokasaliin. Välipala haetaan koulun keittiöltä.
– Ruokasalissa on otettu kaikki huomioon. Lapsille on sopivan kokoiset pöydät ja tuolit, Helena Kouva tietää.
Ryhmiksen väki voi käyttää koulun liikuntasalia silloin, kun koululaiset eivät sitä tarvitse. Saliin on helppo kulkea uuden teknisen työn luokan läpi koulutyötä häiritsemättä. Maanantaina lapset hyppelehtivät salissa temppuradalla ja leikkivät liikunnallisia leikkejä.
Uutuutena salissa on seinältä alas levitettävä esiintymislava.
– Olen sellainen juhlien järjestäjä, että täytyy kyllä miettiä, mitä saisimme tänne järjestettyä, Holmström naurahtaa.
Ryhmiksellä on oma aidattu piha kiikkuinen ja hiekkalaatikoineen, mutta etenkin iltapäivisin koulutyön päätyttyä päivähoidon lapset voivat leikkiä ja pelata myös koulun pihan puolella.
Oman jääkiekkoilija- ja urheilutaustansa takia Holmström haluaa liikuttaa lapsia ja uskoo, että koulun liikuntapaikoista on lapsille paljon iloa. Myös lähialueen luontokohteet houkuttelevat.
– Tässä on lähellä ihania retkeilypaikkoja.