Hiljattain sosiaalisen median uutisvirtaa seuratessani huomasin kaupungin tiedotteen, jossa haastettiin eri kylien toimijoita, yksityishenkilöitä ja yhdistyksiä kilpailuun Pudasjärven parhaasta kylästä.
Haasteen mukaan kylien henki muodostuu siitä, kun ”alueen asukkaat yhdessä tekevät ja touhuavat”.
Alkanut kesä ja koronarajoitusten asteittainen purkaminen antaa taas mahdollisuuden monille kokoaville toiminnoille niin kylillä kuin Kurenallakin.
Eri puolella Suomea liikkuessa minulta on joskus kysytty, millaista on pudasjärveläinen identiteetti. Samaa asiaa on pohdittu myös seurakunnan toimintaa suunniteltaessa. Jos asiasta tehtäisiin kysely kuntalaisille, tulisi varmasti monenlaisia vastauksia.
Paljasjalkaisena pudasjärveläisenä on todettava, että paikallisidentiteetistä ei voi puhua ilman kylien huomioimista. Tämän sain huomata itsekin, kun helmikuun lopussa muutimme Kurenalta Korentojärven rannalle.
Asia tuli puheeksi erään seurakuntalaisen kanssa, ja kerroin, että suunnitelmissamme on muuttaa Hirvaskoskelle. Hän ystävällisesti valisti, että ei se teidän tuleva koti Hirvaskoskella ole, vaan Korentokankaalla. No, Hirvaskosken koululle lapsilla on kotoa kahden kilometrin pyörämatka.
Kylien toimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita seurakunnan näkökulmasta. Tämä on nostettu esille myös strategisella tasolla seurakunnan toimintaa suunniteltaessa.
Pitkien etäisyyksien pitäjässä halutaan pitää huolta koko seurakunnan hengellisen elämän vahvistamisesta. Myös yhteistyö ja seurakuntalaisten osallisuus on kirjattu strategiaan. Käytännössä edellä kuvattu näkyy toiminnassa, seuraavassa pari esimerkkiä.
Kesäaikaan kylillä pidettävillä nuotioilloilla on pitkä perinne. Ne kokoavat seurakuntalaisia ja myös muualta kesäksi tulleita lomalaisia vapaamuotoisen yhdessäolon, leikkimielisten kilpailujen ja visailujen, yhteislaulujen sekä hartauden äärelle. Yhteen kokoontumisella ja ihmisten kohtaamisella on keskeinen merkitys.
Diakoniatyössä puolestaan on koottu kylien yhteyshenkilöiden verkosto viranhaltijoiden tueksi. Näin saadaan entistä paremmin huomioitua apua tarvitsevia seurakuntalaisia.
Kyläyhdistysten, urheiluseurojen ja muiden toimijoiden väki on luonnollisesti avainasemassa, kun suunnitellaan jotain tapahtumaa tai tilaisuutta. Olemassaolevat verkostot helpottavat käytännön toteutusta, ja niiden kautta pystytään myös välittämään viestiä.
Kaupungin kylille kohdistamassa haasteessa puhuttiin osuvasti kylien hengen rakentumisesta.
Erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Samalla ne vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Eri paikoissa asuessamme olemme perheemme kanssa saaneet ihastella myös naapuruussuhteiden merkitystä. Siinä eletään käytännössä todeksi lähimmäisenrakkautta. Katekismuksen opetuksen mukaan hyvät naapurit kuuluvat laajassa merkityksessä Isä Meidän -rukouksen jokapäiväisen leivän piiriin.
Kylien henki muodostuu alueella asuvien erilaisten ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteydestä. Sama pätee laajemmassa mittakaavassa myös koko pitäjän ja seurakunnan tasolla.
Siksi seurakunnan tulevaisuudennäyssä puhutaan armon ja osallisuuden yhteisöstä, jossa iloitaan yhteydestä Jumalaan ja lähimmäisiin. Sen rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia.
Hyvää kesää!