Oman talon rakentaminen panee vauhtia 27-vuotiaan Weerapon Sawisain marjaharavaan. Thaimaalaismies asuu vanhempiensa kanssa samaa taloa kotimaansa pohjoiskulmilla, eikä halua siihen enää tyytyä.
Mies tuli Pisteeseen heinäkuun puolimaissa. Yrittäjä Petri Lehtiniemi kertoi siellä, entisellä koululla, asuvan reilut 80 marjastajaa. Kun selvisi, että poimijoiden viime kesän rahamarja hilla puuttuu seudun soilta täysin, lähti urakka käyntiin Keski-Suomesta.
Viikon verran marjastettiin siellä, kunnes pohjoisen mustikat alkoivat kypsyä. Ihan Pisteen lähiympäristöstä ei kunnon mustikkasaaliita ole saatu, mutta Lehtiniemi kertoo Posion ja Kuusamon seudulla marjaa olevan hyvin.
Läheskään tyhjiltä mättäiltä ei päivässä löydy sitä noin kahdeksaa tonnia, joka koordinaattori Jirapun Lehtiniemi ynnäilee mustikkakauden päiväsaaliin Pisteessä olleen.
Poimijoiden saaliit vaihtelevat selvästi, mutta alle 50 kilon ei juuri metsästä ole palattu. Kovimmat kilomäärät punnitukseen tuo yleensä juuri Weerapon Sawisai.
Elokuun lopussa oli hänen listallaan mustikkaa noin 5000 kiloa. Parhaana päivänä nuori mies oli punnituttanut 220 kilon saaliin.
Selvästi vähempään on tyytynyt Pisteessä jo viidettä kesää leireilevä Jomwin Loemut. Vaimonsa kanssa pientä tilaa viljelevä mies kertoo nyt mukana olevan kaksi veljeäänkin.
Loemut kertoo viime vuonna netonneensa liki 3000 euroa parin kuukauden urakoinnista. Se ylittää hänen viljelystä saamansa vuositulot.
Yleensä mies tuo mukanaan vajaan sadan kilon saliin. Sekin vaatii ahkeraa haravan heilutusta. tekniikka on haravoida toisella kädellä marjoja toisessa kädessä pidettävään saaviin.
Kovin täyteen ei saavia voi kerätä, vaan se pitää välillä viedä autolle, Loemut kertoo. Hän sanoo olevansa tyytyväinen työhönsä Suomessa.
Marjastajat lähtevät Pisteestä aamuviiden-kuuden aikoihin, Jirapun Lehtiniemi kertoo. Hän pistäytyy paikalla, kuten miehensä Petrin kahdella Posiolla toimivalla marjastusleirillä, kerran- kaksi viikossa.
Hän tulee paikalle illalla, kun poimijat kuuden-seitsemän aikoihin Pisteeseen palailevat. Isompia huolia tai ongelmia ei ole Lehtiniemen tietoon tullut, hän sanoo useimpien marjastajien moninkertaisina Suomen kävijöinä tuntevan tavat ja ympäristön.
Pitkä on työpäivä myös leirin ruokahuollosta vastaavalla rouva Tin Chanahanilla. Hän apulaisineen huolehtii, että metsään lähtijöillä on ruoka valmiina ennen lähtöä.
Eväspakettikin mukaan lähtee, siihen Chanahan laittaa vähintään kypsytettyä kanaa. Kanaa ja possua sekä vihanneksia on sen tärkeimmän, eli riisin lisukkeena myös iltaruokailussa.
Pisteen marjastusleiri tyhjeni maanantaina. Kehnon puolukkasadon takia yrittäjä Lehtiniemi päätti siirtää kaikki thaimaalaismarjastajat Keski-Suomen puolukkamättäille.
