Ter­veys­pal­ve­luil­le ny­ky­ai­kai­set ja toi­mi­vat tilat – Hyvän olon kes­kuk­sen ti­la­rat­kai­sut hel­pot­ta­vat eri toi­mi­joi­den yh­teis­työ­tä

Hyvän olon keskuksen rakentamisen alkaminen nostaa hymyn toimijoiden huulille. YIT Suomi oy:n aluepäällikkö Marko Palonen, kaupunginjohtaja Tomi Timonen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen, Oulunkaaren kuntayhtymän ylilääkäri Tuula Saukkonen, pääsuunnittelija Laura Sorri Arkkitehtitoimisto Lukkaroisesta, hyvinvointikoordinaattori sekä kasvun ja osallisuuden vahvistamisen palvelukokonaisuuden koordinaattori Auri Haataja ja tekninen johtaja Eero Talala kertovat monitoimitalon suunnitelmista.
Hyvän olon keskuksen rakentamisen alkaminen nostaa hymyn toimijoiden huulille. YIT Suomi oy:n aluepäällikkö Marko Palonen, kaupunginjohtaja Tomi Timonen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen, Oulunkaaren kuntayhtymän ylilääkäri Tuula Saukkonen, pääsuunnittelija Laura Sorri Arkkitehtitoimisto Lukkaroisesta, hyvinvointikoordinaattori sekä kasvun ja osallisuuden vahvistamisen palvelukokonaisuuden koordinaattori Auri Haataja ja tekninen johtaja Eero Talala kertovat monitoimitalon suunnitelmista.

Oulunkaaren kuntayhtymän ylilääkäri Tuula Saukkonen katselee Hyvän olon keskukseen tulevan terveysasemaosan piirustuksia hymyssä suin:

– Erityisen tärkeänä asiana pidämme sitä, että saamme sekä työntekijöille että asiakkaille toimivat ja terveet tilat.

Saukkosen mukaan suunnittelutyö on sujunut erinomaisesti eri toimijoiden kanssa: Hyvän olon keskukseen on poimittu toimivia malleja muualta ja sovellettu niitä paikallisiin olosuhteisiin.

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen, Pudasjärven keskustan puoleiseen osaan sijoittuvat hoito- ja kuntoutusosasto, dialyysiosasto, terveysaseman lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä päivystys-, röntgen- ja laboratoriopalvelut.

– Pudasjärvella toimii Oulun jälkeen Pohjois-Suomen toiseksi suurin dialyysiosasto.

Toisessa kerroksessa puolestaan ovat kuntoutuspalvelut sekä suun terveydenhuolto.

Rakennuksen toiseen päätyyn, toiseen kerrokseen muodostetaan täysin uusi perhekeskus, josta saa muun muassa neuvolan palvelut.

– Hyvän olon keskuksessa toteutuu kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden integroituminen täysin uudella tavalla, Saukkonen painottaa ja kertoo tilaratkaisujen olevan avain integraatioon:

– Eri toimijoiden työskentely ja yhteistyö helpottuvat aidosti. Uudet tilat vaativat myös uusia toimintamalleja.

Hyvän olon keskuksen toiminnot sijoittuvat kahteen kerrokseen.
Hyvän olon keskuksen toiminnot sijoittuvat kahteen kerrokseen.
Kuva: Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen

Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen sijoitteluun.

– Siirtymämatkat ovat mahdollisimman lyhyitä. Se on sekä potilaiden että työntekijöiden kannalta ihanteellista, Saukkonen summaa.

Myös huoneratkaisut saavat kiitosta. Hoito- ja kuntoutusosastolla on yhteensä 30 potilashuonetta. Ne ovat pääsääntöisesti yhden hengen huoneita, mutta osaan huoneista on jätetty varaus toiselle potilaspaikalle.

– Näitä huoneita voidaan myös hyödyntää tilanteissa, joissa omainen haluaa jäädä yöpymään läheisensä kanssa esimerkiksi saattohoitotilanteissa.

Kaikkiin potilashuoneisiin on tulossa omat vessa- ja suihkutilat. Ratkaisulla voidaan ehkäistä infektioiden leviämistä ja luodaan potilaille intimiteettisuojaa. Myös varsinaisia infektiohuoneita on tulossa.

Terveysaseman suunnittelussa on huomioitu tilojen toimivuus viikonloppupäivystyksessä, pääoven lisäksi päivystykseen pääsee erillisestä sisäänkäynnistä. Päivystykseen tulee myös seurantatilat potilaille, jotka sitä tarvitsevat.

Nykyaikaisen toimintamallin mukaisesti terveysasemalle rakennetaan laaja taustatyötila ja hiljaisen työn tila. Lisäksi asiakkaiden odotustilojen viihtyisyyteen panostetaan.

– Monet asiakkaista tulevat kaukaa. Nyt heille on paikka, missä he voivat viihtyä, kun samassa rakennuksessa on muun muassa kirjasto ja kahvila.

Lue lisää Hyvän olon keskuksen suunnitelmista tästä linkistä.

Ilmoita asiavirheestä