Eri näkemyksiä padotun Iijoenjoen palauttamisesta lähemmäs luonnontilaa pohdittiin viime viikolla Iin Nätteporissa.
Vastakkain olivat Pohjois-Pohjanmaan liiton, jokivarren kuntien ja PVO-vesivoiman pyörittämä Iijokivisio ja toisaalta asiaan perehtyneen tutkijan keinot.
Edellistä puolusti projektipäällikkö Mirko Laakkonen ja vaihtoehtoisia keinoja esitti maisema-arkkitehti, vesistötutkija Jukka Jormola.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Matias Ojalehto totesi energia-alaa sivuavan keskustelun olevan usein tunteikasta ja toivoi, että siinä säilyisi maltti. Parhaiksi ratkaisuiksi hän näki win-win -tilanteet, joissa kukin osapuoli kokisi hyötyvänsä.
Iijokivision tavoite on luoda kalateiden avulla joen yläjuoksulle leimautunut kalasto, jonka menestymistä tukisivat emokalojen ylisiirrot ja poikasistutukset.
Toimenpiteitä on suunnitteilla vasta Iijoen ylimmälle ja alimmalle voimalaitokselle. Muut vaelluskalaesteet jäisivät vielä odottamaan aikaa parempaa.
Jormolan mallissa tulisi rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat kaikille Iijoen viidelle padolle. Ne palauttaisivat yhteyden vaelluskalojen syönnösalueen ja poikastuotantoalueiden välillä.
Samalla syntyisi myös huomattava lisäalue lisääntymiselle otollista ympäristöä, joka korvaisi patoaltaisiin hukkunutta koskipinta-alaa.
Hänen mukaansa tämä vaatii myös muutoksia voimalaitosten lupavelvoitteisiin, sillä vapaaehtoiset hankkeet ovat vain harvoin edistäneet varsinaista ekologisen tilan parantamista.
Tähän ylitarkastaja Jukka Tuohino Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta totesi, että viranomaisten mahdollisuudet pakkotoimiin ovat rajalliset rajalliset.
Sen sijaan hän kehui eri toimijoiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia myös jatkossa. Ojalehdon mukaan myös maakuntaliitossa toivotaan joen kehittämisen kulkevan askelittain.
Laakkonen kertasi tilaisuudessa jo pitkälti suunniteltuja toimia, joita ovat Raasakan voimalaitokselle rakennettava tekninen kalatie ja Haapakosken patoaltaan smolttien keräys- ja alasvaellusjärjestelmä.
Uutena asiana hän toi esille, että parannuksena kalatien toimivuuteen on keksitty johtaa kalatiehen kaloja houkuttavaa lisävettä pumppaamalla sitä alakanavasta. Kalatien rakentamisen vesitalouslupa on tällä hetkellä hakuvaiheessa aluehallintovirastossa.
Jormola puolestaan puhui padotun joen kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä ja tukeutui mm. EU-komission asiasta Suomelle antamaan kritiikkiin.
Vesihallituksen edustajana hän oli ollut mukana Raasakan loppukatselmuksessa vuonna 1976 ja esittänyt padolle ohitusuomaa. Sitä ei jostain syystä kannatettu. Pitkän linjan tutkijan käsitykset eivät olleet 45 vuoden takaisesta muuttuneet.
Jormola esitti edelleen Raasakan käytöstä poistetun luonnonuoman palauttamista kalojen vaellusreitiksi, mikä merkitsisi veden juoksutusta uomaan noin 25–35 kuution virtaamalla. Se olisi vaadittava määrä myös ylemmillä padoilla.
