Maakuntajohtaja palasi juurilleen
Helsingin reissua Harju kommentoi kokemuksen olleen mielenkiintoinen ja opettavainen.
– Uskoa uuditukseen on, kunhan osataan erottaa isot asiat pienistä ja nähdä kokonaisuus.Komppaan perhe- ja peruspalveluministeri Anneli Saarikkoa, että sote ei todellakaan ole valmis vuoteen 2020 mennessä.
Suomeen on tulossa aivan uusi toimija, kun maakuntiin valitaan poliittinen johto kuntien rinnalle. Niillä ei kuitenkaan ole käskynvaltaa kuntiin eikä verotusoikeutta. Tästä syystä Harjun mukaan on paljon yksityiskohtia, joiden yhteensovittamisessa on tekemistä.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa pistetään tällä uudistuksella liikkeelle todella isoja asioita, ja kuntien uudessa roolissa on miettimistä enemmän kuin tarpeeksi. Sitä, että, ovatko kunnat asian oikeasti sisäistäneet, en ole ollenkaan varma.
Talouden näkökulmasta kunnilta häviää puolet niiden toimintakatteesta, kun maakunnat ottavat vastuun soten järjestämisestä. 70 prosenttia kuntien menokasvusta on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut sosiaali- ja terveysmenoista. Yksistään tämä fakta kertoo Harjun mukaan sen, että kunnat ovat aivan liian pieniä yksiköitä vastaamaan sote-palveluista etenkin erikoissairaanhoidossa.
Siirtyykö kunnista riittävästi väkeä muualle töiden mukana? Harjun mukaan itse palvelujen tuottajat siirtyvät ilman muuta maakunnille.
– Kriittinen kohta piilee niin sanotuissa tukipalveluissa eli kirjanpidossa,palkanlaskennassa, siivouksessa, ruokahuollossa ja muista vastaavista palveluista. Esimerkiksi terveyskeskuksella ja kunnalla voi olla yhteinen talonmies vuoteen 2020 asti. Sen jälkeen tarvitaan järjestelyjä. Mitä näille henkilöille tapahtuu, on kunnan linjauksista kiinni.
Pohjois-Pohjanmaalla on parhaillaan menossa kuntien yhteinen pilottihanke, jossa selvitetään näiden tukipalvelujen kohtaloa. Joidenkin mielestä se on pieni yksityiskohta muutosprosessissa, mutta Pauli Harjun mukaan kysymys on kuitenkin vanhojen toimintatapojen muutoksesta.
Valinnanvapaudesta on puhuttu sote-keskustelussa kyllästymiseen saakka. Kysymys on kuitenkin Harjun mukaan isosta asiasta, sillä tähän saakka valinnanvapaus on ollut niillä, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoitoa, mutta heillä on ollut varaa valita hoitopaikkansa.
Haastattelun lopuksi puhutaan vähän muustakin kuin sotesta.
– Kyllä, aikaa on vietetty metsässä runsaasti, mutta syksy on ollut katosyksy kaikilta osin. Lintuja tuli huonosti eikä hirvimetsälläkään ole päästy ruutia polttamaan. Metsä on Harjulle kuitenkin se paikka, jossa akkuja ladataan.
Brexitin vuoksi EU:n rakennerahastoon vaikuttaminen on pohjoisen maakuntajohtajan tärkeimpiä tehtäviä lähiaikoina. Pohjois-Pohjanmaalla aluerahoja tulee noin 60 euroa asukasta kohden, Lapissa luku on sata euroa per asukas, kun se esimerkiksi Päijät-Hämeessä on noin 20 euroa asukasta kohden.
– Näillä rahoilla on ratkaiseva merkitys muun muassa alueen yliopistoille ja uusille innovaatioille.
Kun kysyn Harjulta, mitä mieltä hän Pudasjärven kaupungin Oulu-Kuusamo ratayhteyden saamisesta. Kuuluu syvä huokaus.
– Olisi paljon hedelmällisempää keskustella realistisimmista hankkeista ja vaihtoehdoista.