Perjantai oli monelle pudasjärveläiselle miehelle haikea päivä. Jo legendaariseksi muodostunut TB:n parlamentti saattoi kokoontua viimeisen kerran, pitkään asiakkaita palvelleen huoltoaseman kahvion ovet kun suljettiin.
Harmitus oli melkoinen, uuden kokoontumispaikan löytäminen ei parlamentaarikkojen mielestä ole helppoa. TB:n baarin tunnelmaa ei Kurenalta enää tavoita, monet arvelivat.
Asuntoinsinöörien työnjohtaja Jukka Raappana laskeskeli hörpänneensä baarissa aamukahvit ainakin 2200 kertaa.
– Liki jokaisena työpäivänä kymmenen vuoden ajan, hän kertoi.
Pöytäkumppani Joonas Baas kertoi olevansa baarin vakioasiakas, nykyään hän tosin pistäytyy kahvilla enää kerran-pari viikossa. Uusi tuttujen tapaamispaikka on hänelläkin haussa.
– Työpäivä lähtee käyntiin baarissa juodulla kahvilla. Saman firman miehiä kokoontuu yleensä kahvitauolle, ja baari onkin oikeastaan ollut meillä samalla työnjakopistekin, Jukka Raappana sanoi.
Asuntoinsinöörien miehet Tero Hemmilä, Mikko Lammela, Mika Lehtola, Juha Sarajärvi ja Eero Takkinen aamukahvittelivat myös haikeissa tunnelmissa. TB:n baari on ollut heillekin vakiopaikka kun työmaat ovat Kurenalla olleet.
– Monta vuotta tässä on käyty, kahvin kanssa tuore pannukakku, tuttujen kanssa juttelua ja takaisin työmaalle, Sarajärvi haikeli tilannetta.
Asuntoinsinöörien miesten lisäksi kahvitauolla on tavattu muita, varsinkin monille konemiehille ja eläkeläisille baari on myös ollut vakiopaikka, Takkinen tiesi.
Parinkymmenen vakiokävijän ynnäili Jukka Raappana nyt kahvipaikkansa menettävän. Lisäksi baarin pöytiin on istahtanut iso joukko satunnaisempia poikkeajia, vaikkapa autonsa tankanneita sivukyläläisiä.
– Samanlaista tunnelmaa ei muualta löydy. Tämä on keskeisellä paikalla, ja tärkeää että ovet on auki jo kuudelta. Oiskohan tuo Neste sitten otettava vakipaikaksi.
Raappana pitää tärkeänä sitä, että baarissa on puhuttu asiat suoriksi. Se on häntä harmittavasti katoamassa oleva tapa, kännykkä kun tahtoo vallata sen vastapäätä istuvan kahvittelijan paikan entistä enemmän.
Hän vakuuttaa, että malli ei muuttunut vaikka kirkkoherra Timo Liikanen otti tavakseen käydä maanantain aamukahvit TB:llä juomassa.
– Täällä ei ainakaan vakiokävijöillä ole feisbuukit ja muut sosiaaliset meediat auki. Puhelimeen vastataan jos jollain on asiaa, muuten kuulumiset vaihdetaan ihan kunnolla naamat vastakkain ja omana itsenä.
Raappana on kokenut baarissa kahvittelun vanhan, melkein unohtuneen kyläilyn korvikkeena.
– Eihän sitä ennen sovittu milloin naapurin juttusilla poiketaan, hän muistaa.
Baas nauraa vakiolauseen puheissa olevan ”ja tämä on tosi”. Muutenkin on jutuissa viljelty huumoria jokapäiväisiä kuulumisia vaihtaessa.
Jukka Raappana myöntää vakiokahvittelijoiden olevan miehiä. Ihmettelyjäkin siitä, miten siellä aina jaksetaan istua, hän sanoo kuulleensa.
– Marttakerhoksikin jotkut tätä porukkaa kuuluvat kutsuvan. Mutta meitä ei sekään ole haitannut, omasta halustahan tänne aina on tultu.
