Muutama viikko sitten julkaistiin tilastokeskuksen väestöennusteet vuoteen 2040 saakka. Niistä uutisoitiin näyttävästi kaikissa valtakunnan suurissa medioissa. Uutisoinnissa kärkenä on ollut syntyvyyden lasku ja vanhusväestön määrän kasvu. Yksi Suomen tunnetuin muuttoliikkeen asiantuntija Timo Aro jakoi Twitterissä laatimansa kartan, jossa hän totesi, että vuosina 2019-2040 alle 15-vuotiaiden lasten määrä kasvaa vain kahdeksassa kunnassa. Vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa Suomen kunnissa samana aikana.
Millaisia näkymiä väestöennuste antaa Pudasjärvelle ja Pudasjärven seurakunnalle? Yleisradion julkaisemassa väestökoneessa todetaan: ”Alueella kuolee enemmän ihmisiä kuin lapsia syntyy. Lisäksi alueelta muuttaa pois ihmisiä eikä uusia muuta tarpeeksi tilalle. Väestöllinen huoltosuhde ei ole tasapainossa”. Tätä voi peilata seurakunnan tilastoihin, joita esittelin kirkkovaltuustolle maanantain kokouksessa. Tähän mennessä on kastettu 40 lasta, haudattuja on 100. Seurakuntaan on muuttanut syyskuun lopussa 183 henkeä, seurakunnasta muuttaneita on 248. Läsnäolevan väestön määrä on laskenut 138:lla, ollen tämän viikon alussa 6919. Kirkkoonkuulumisprosentti on reilut 88 %.
Strategisella suunnittelulla varaudutaan tulevaisuuteen. Kirkkohallitus julkaisi keväällä seurakunnille ennusteet jäsenmäärän kehityksestä vuoteen 2040 saakka. Siinä otettiin huomioon sen hetken väestöarviot sekä ennuste kirkkoonkuulumisasteen muutoksesta. Kun tilastokeskuksen tuore ennuste julkaistiin, tein sen pohjalta tarkemman arvion jäsenmäärän kehityksestä. Sen mukaan seurakunnan jäsenmäärä on vuonna 2030 noin 5000 ja vuonna 2040 reilut 3600, mikäli väestökehitys ja kirkkoonkuulumisaste kehittyvät ennusteen mukaisesti.
Viime viikkoina on uutisoitu edellä kuvatun lisäksi seurakunnan taloustilanteesta. Minulta on kysytty monessa yhteydessä, että onko oikeasti niin, että seurakunnalla täytyy laittaa kiinteistöjä myyntiin ja aloittaa noin 150 000 euron kulukuuri. Eihän seurakunnalla ole velkaa, metsää on sekä raha- ja arvopaperisaamisia toista miljoonaa. Taloustilanteen muutokseen on kaksi perussyytä. Kirkkohallitus leikkasi verotulojen täydennysavustusta kaksi vuotta sitten 120 000 eurolla. Lisäksi jäsenmääräkehityksen on arvioitu vähentävän seurakunnan verotulokertymää neljässä vuodessa yhteensä 100 000 euroa. Jokainen ymmärtää, että mikäli nykyistä kulurakennetta ei karsita tai tulojen määrää lisätä, kassaa syödään kolmessa vuodessa noin puoli miljoonaa.
Pudasjärven seurakunta on siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että meillä on olemassa useita pelimerkkejä, joilla talous saadaan tasapainoon. Tähän työhön suuntaviivoja antaa strategiatyö. Hengellisen perustehtävän toteuttamisen edellytyksistä on pidettävä huolta. Seurakunnan kiinteistöstrategiassa puolestaan on luokiteltu kiinteistöt sen mukaan, mitkä ovat toiminnan kannalta välttämättömiä kaikissa tilanteissa. Tulevaisuudessa kiinteistöjen osalta kaikki voimavarat tulee kohdistaa tärkeimpien kiinteistöjen: kirkon, seurakuntakodin ja kappeleiden ylläpitoon. Silloin, kun taloutta tasapainotetaan, päätökset ovat epämukavia, mutta niihin tulee löytyä rohkeutta. Arvovalinnat tehdään strategian pohjalta.
Ennusteet ovat kirvoittaneet paljon keskustelua siitä, erityisesti harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. Tähän kiinnitti huomiota esimerkiksi Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kolumnissaan Kalevassa 8.10.2019. Hän kaipaa vastauksia siihen, miten hyvinvointia ja elinvoimaa syntyy ilman väestön kasvua. Ajattelen niin, että meidän ei näiden ennusteiden kanssa tule vaipua pessimismiin. Tosiasiat pitää tunnustaa ja saattaa talousasiat tulojen ja menojen osalta tasapainoon. Samalla eri tahojen toimijoiden on hyvä jatkaa yhdessä pohdintaa siitä, miten voimme lisätä pudasjärveläisten hyvinvointia ja huolehtia siitä, että Pudasjärvi on jatkossakin vetovoimainen paikka niin eri-ikäisten vakituisten asukkaiden kuin täällä vapaa-aikaansa viettävien näkökulmasta.
Timo Liikanen
Pudasjärven seurakunnan kirkkoherra