Pääkirjoitus

Ta­voit­tee­na ta­lou­den ta­sa­pai­no – elin­voi­maa on am­men­net­ta­va Pu­das­jär­ven omista vah­vuuk­sis­ta

Suomen uusi hallitus nimettiin kesäkuun alussa. Julkisessa keskustelussa on jo nyt esitetty huolia hallitusohjelman talousasioista, sillä kuluja näyttäisi syntyvän paljon, mutta tuloja ei niinkään.

Sama huoli talouden tasapainosta on jokaisella. Yksityishenkilöillä täytyy osata pitää omat kukkaronnyörit riittävän tiukalla, ettei tule henkilökohtaista konkurssia. Samoin yrityselämässä; menojen ja tulojen suhteen on oltava tarkkana.

Raha täytyy ansaita, mikä tarkoittaa toisinaan pitkiä päiviä ja asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Nyt sellainen vaihe näyttää olevan edessä myös kuntataloudessa, sillä viime viikolla Pudasjärven kaupunginvaltuusto käsitteli kaupungin tilinpäätöstä ja totesi, että pakkasen puolelle mentiin. Suurin yksittäinen viime vuoden negatiivista tulosta selittävä tekijä oli verohallinnon tekemä jaksotusmuutos verotulokertymään.

Vuoden 2018 aikana syntyi myös muutamia suurehkoja menoeriä ja toisaalta valtionosuuksia kertyi heikommin kuin arvioitiin.

Nyt pitäisi potkaista vauhtia suunnan muuttamiseksi. Mistä se piristysruiske saataisiin?

Ihmelääkkeitä ei ole näköpiirissä, sillä Pudasjärven väkiluku on tippunut alle 8000 asukkaan, vaikka yhtenä kuntastrategian tavoitteena on saada asukasmäärä nousuun. Tavoitteen eteen on tehtävä töitä ja löydettävä vaikuttavia keinoja.

Elinvoimaa on ammennettava läheltä, paikkakunnan omista vahvuuksista. Sitä syntyy kehittämällä sellaista asuinpaikkaa, missä on hyvä olla. Tähän suuntaan on nyt menty, kun suuria hankkeita on sekä valmistunut että suunnitteilla. Esimerkiksi rakentaminen tuo tullessaan toki monenlaisia menoja, mutta vastapainona voidaan miettiä, mitä tapahtuisi, jos ei tehtäisi mitään. Tuskinpa ainakaan Pudasjärven vetovoima kasvaisi ja talous tasapainottuisi. Mittasuhteet on kuitenkin syytä muistaa.

Ei siis vaivuta synkkyyteen vaan nautitaan valosta ja mahdollisuuksien tulevaisuudesta. Oikein hyvää juhannusta kaikille Iijokiseudun lukijoille!

Martta Oinas-Panuma