Pudasjärven kaupunki on päättänyt osallistua Ruotsiin suuntautunutta siirtolaisuutta tutkivaan historiahankkeeseen. Lopputuotteena on tarkoitus julkaista kirja, jonka työnimenä tässä vaiheessa on ”Sata vuotta eikä suotta - ruotsinsuomalaisen siirtolaisuuden juuret”.
Tarkoitus on tutkia Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden syitä ja seurauksia, kokemuksia sekä muuttoaallon jälkeisiä elämäntilanteita. Niistä ei juurikaan tutkittua tietoa ole olemassa.
Tutkimusongelmaa lähestytään ennen kaikkea ihmisten ja heidän tarinoidensa kautta, mutta kirjahankkeeseen liittyy myös asiantuntijoiden artikkeleita.
Kirjahanke on eräänlainen jatko Pudasjärven asutusalueiden rakentamisesta kertovalle, Sinikka Wunschin ”Raivaajapitäjä Pudasjärvi” -teokselle, jossa kuvataan Pudasjärven asutusalueiden nopeasta noususta, mutta myös tyhjenemisestä.
Parhaimmillaan 16 000 asukkaan Pudasjärvi menetti siirtolaisuuden vuoksi vuosina 1968-1976 noin 6000 henkeä, joista pelkästään Ruotsiin muutti vajaa kolmannes. Ruotsiin muuton huippuvuonna 1970 paikkakunnalta muutti yhden vuoden aikana 900 henkeä, joista länsinaapuriin lähes 500 asukasta.
Kirjahankkeen tarkoituksena on dokumentoida erästä Suomen historian suurimpien traumojen joukkoon kuuluvaa ilmiötä sekä toimia eräänlaisena kunnianpalautuksena niille, jotka joutuivat hallitsemattoman rakennemuutoksen vuoksi synnyinmaansa jättämään.
Kirjan materiaalin kokoaminen alkoi toukokuun alussa. Kaupunginhallitus on myöntänyt hankkeeseen 10 000 euron määrärahan, jolla kirjan toimittajaksi on palkattu Juha Hagelberg kolmen kuukauden ajaksi.
Kirjan painokuluihin on lisäksi saatu lahjoituksia yksityisiltä yrityksiltä. Iijokiseutu tukee hanketta tiedotuksen, kirjan taiton ja kuvankäsittelyn sekä arkistomateriaalin suhteen.
Hankkeen eteenpäin viemisessä on jo toiminut ohjausryhmä, johon kuuluvat maaherra Eino Siuruainen, eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Paavo Pikkuaho, maakuntajohtaja Pauli Harju, Iijokiseudun päätoimittaja Martta Oinas-Panuma, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Hilkka Parkkisenniemi sekä kaupunginjohtaja Tomi Timonen.
