Tal­vi­ajo vaatii opet­te­lua, mutta hiljaa hyvä tulee

-

Yhden pudasjärveläisen talven auton ratissa kokenut Frank Kabengele tietää lumen ja jään vaativan malttia. Uudessa kotipitäjässään ajokortin vuosi sitten suorittanut mies varautuu taas ajamaan hitaasti ja varovasti.

– Viime talvena sattui pieni vahinko. Ajoin risteyksen yli. Jarrutus ei auttanut. Auto meni lumivalliin. Säikähdin, itselle ja autoon ei tullut mitään.

Kabangele kiittelee autokoulun Timo Holmströmiä tosi hyväksi opettajaksi. Kielivaikeuksia oli, mutta hyvin onnistui, hän muistaa.

Auto piti tietenkin hankkia kun ajokortti oli taskussa. Nyt mies ajelee vuoden 2002 vuosimallista Toyotaa.

– Ajan vuodessa 10 000 kilometriä. Olen käynyt Oulussa, Kuusamossa, Rovaniemellä. Pelaan Kurenpojissa, ja lapsia kuljetan.

Kabengele naurahtaa taitojensa riittävän vain renkaanvaihtoon. Kun muuta autoon tulee, hän hurauttaa Vianorille. Joskus apua löytyy myös Karhupajalta, hän kertoo.

Viime viikolla Kabengele sai talvirenkaiden vaihtoon apua maanmieheltään Kamoy Elie Mukinilta. Kokeneempana automiehenä, hänellä oli ajokortti jo kotimaassaan Kongossa, tämä nauraa osaavansa myös sulakkeiden ja hehkujen vaihdon.

Mukini vaihtoi omaan Toyotaansa, se on vuosimallia 2011, talvirenkaat jo edellisellä viikolla kun Kurenalla sateli lunta. Hän tarvitsee autoa varsinkin vaimon ja kuuden lapsen kuljettamiseen milloin Kurenalla, milloin Ouluun.

Hän sai suomalaisen ajokortin tenttimällä Oulussa Ajovarman konttorilla. Talviajo on hänestäkin se vaativin taito, jota ei kotimaassa tietenkään opittu.

– Ajan varovasti. Viime talvena jäi auto kiinni lumeen. Tarvitsin silloin vähän apua. Ensi talvena mies naurahtaa ajavansa niin, että ei lumeen kiinni jää. Muuten on autoilu Pudasjärvellä mukavaa ja hyvin tarpeellista, Mukini kertoo.

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä