– Kyläjuhla on merkki siitä, että kehittämisen tahtoa ja yhteisymmärrystä yhä löytyy, ja sen eteen jaksamme ponnistella, totesi muutama vuosi sitten paluumuuttajana omaan kotitaloonsa Taipaleeseen asettunut Maija Lax juhlapuheessaan.
Tällä kertaa kaksipäiväisessä tapahtumassa pääsi yleisö tutustumaan mm. suutarin töihin, Sankalan kievaritaloon, voin kirnuamiseen, tuulimyllyyn ja lintutorniin.
Perustamisvuonna 1949 Taipaleenharjun kyläseura kantoi nimeä maamiesseura, joita Pudasjärvellä perustettiin useammalla kylällä.
– Maamiesseuroilla oli tuohon aikaan suuri merkitys. Katsottiin, että viljelijöiden yhteistoimintaa ja omaa innostusta tuli kohottaa ja vahvistaa, kertasi Lax maamiesseuran historiaa, jossa myös naisilla on ollut merkittävä roolinsa.
– Keskeinen toiminta liittyi maatalouden kehittämiseen ja yhteistoimintaan, jossa naisiakaan ei unohdettu.
Vuonna 1950 Taipaleenharjun kyläseurassa karjatiloja oli 32, viimeisin lopetti 2008. Lehmiä oli 1950 noilla tiloilla yhteensä 150 eli keskimäärin 3,4 lehmää per tila.
Maamiesseuran toiminta oli vilkasta alusta saakka vilkasta aina 1960-luvulle saakka. 1970-luvulle tultaessa jäsenviljelmät olivat vähentyneet. Taipaleenharjulla tiloja oli enää 11.
Vielä 1980-luvulla järjestettiin kuitenkin kyntö- ja puutarhakursseja sekä tupailtoja kyläläisille, mutta viljelijäväestön vähetessä toimintaa suunnattiin uusille urille.
Järjestettiin mm. postinjättöpaikka, hankittiin yhteinen pitoastiasto, ruopattiin uimaranta sekä alettiin maksaa bensarahaa latujen kunnossapidosta. Alettiin myös puuhata kevyenliikenteen väylää ja nopeusrajoituksen asettamista Kuusamontielle sekä nimikylttejä ja valoja tienvarteen.
1984 perustettiin Taipaleenharjun kylätoimikunta, koska maamiesseuran toiminta ei Laxin arvion mukaan ehkä ollut tarpeeksi aktiivista.
Kyläläiset aktivoituivat uudelleen ja 1990-luvun alussa Taipaleenharju valittiin sekä Pohjois-Pohjanmaan että Pudasjärven vuoden kyläksi. Vuonna 1994 maamiesseura ja kylätoimikunta päätettiin yhdistää kyläseuraksi.
1990-luvun alussa kyläläiset esittivät Lauri Sankalan kirjoittaman näytelmän, Kievarin päiväkirja. Sama esitys pyöri videotykin välityksellä Sankalan pirtissä kyläpäivien aikana useamman kerran.
Yhdistymisen jälkeen kyläseuran toiminta jatkui Laxin mukaan vilkkaana. Saatiin mm. valaistu latu, bussipysäkkikatokset, nälkäajan uhrien muistomerkki, ja kevyenliikenteen valaistus. Perustettiin vesiosuuskunta ja oma jätevedenpuhdistamo.
2000-luvulla kyläseura voi Laxin mukaan hyvin ja toimintaa on niin runsaasti, että kaikkia ei voida heti toteuttaa, mutta tärkeimmät asiat viedään eteenpäin. Oleellista on, että kulkuyhteydet, viljava maa, puhdas luonto ja aito maahenkinen elämäntapa ovat edelleen olemassa ja voimissaan.
– Voin ymmärtää, miksi Taipaleenharjun ensimmäinen asukas valitsi asuinpaikakseen juuri tämän kylän. Esi-isien kaukaa viisaasti valitseman asuinpaikan parhaat puolet ovat vain korostuneet.
Kyläjuhlan juhlapuheessaan Maija Lax kertasi myös Taipaleenharjun varhaisempaa historiaa ja kertoi, että nimi juontaa juurensa 1600-luvulla harjun poikki kulkeneesta hirsisestä venetiestä – eli ” vetotaipaleesta” – jota pitkin pääsi Kiimingin vesistöstä Iijoen puolelle.
– Kerrotaan, että reittiä pitkin Haukiputaan miehet pääsivät kalalle aina Kuusamoon saakka.
Pudasjärven kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuonut Sointu Veivo juoksutti lankoja 1600-luvulta näihin päiviin saakka:
– Voidaanko hiukan leuhkasti ajatella, että maailman suurimman hirsipääkaupungin maineen rakentaminen on aloitettu Taipaleenharjun toimesta jo tuolloin.
– Lisäksi tuulimyllyistään tunnettu Taipaleenharju on ollut jo kauan sitten edelläkävijä energian tuotannossa. Nykyäänhän tuulimyllyenergia on kovasti kasvamassa muuallakin maailmassa.
Taipaleenharjun kylä asukkaineen kuuluu Veivon mukaan elinvoimaisimpiin ja tulevaisuuteen suuntautuneimpiin kyliin Pudasjärvellä. Tämä on uskottavissa, kun katselee ja kuuntelee Taipaleenharjun eloisaa kyläkuvaa ja kyläläisten toimeliaisuutta sekä virkeää yrittäjähenkeä.
Kylän asutushistorian varhaisimmista vaiheista, vuodelta 1648, Lax kertoi, että Taipaleenlammen välissä olevalla maakaistalla on ollut talo ja viljeltyä peltoa. Isäntänä oli tuolloin Aabram Parkkinen.
1700-luvulle tultaessa kylän asutus laajeni. Tilojen koko kasvoi ja isot talot siirtyivät ylemmäs harjun päälle. Pellot olivat hyvin kivisiä, kuten ovat edelleenkin. Lisää viljelysmaata saatiin kuivaamalla läheinen Aittojärvi.
1800-luvulla alkoi myös tieliikenne vilkastua. Taipaleenharjulla matkalaiset saattoivat yöpyä, saada ruokaa ja antaa hevostensa levätä Oulu-Kuusamon välillä. Lääninkuvernööri määräsi leskiemäntä Annaa hoitamaan kestikievaria Taipaleen talossa 3,28 kopeekan hintaan vuonna 1846.
Sittemmin kestikievaritoimintaa on ollut mittavassa määrin myös takanamme olevassa Sankalan talossa, virallisesti ainakin vuoteen 1924 saakka, mutta Laxin mukaan maantien rakentamisen aikoina tientekijöitä yöpyi vielä hänenkin kotonaan Taipaleessa.
