Taide ja käden taito osana isompaa suun­ni­tel­maa

Vanhan maalaiskartanon pienoismalli sopisi vaikka vanhustentalon aulaan asukkaiden iloksi, mietti Lauri Pähtilä. Poro pyrkii läpi Lauri Pähtilän autotallin seinästä Pöllöä piti taiteilija Tykkyläinen liian tarkkana työnä. Olohuoneen taide- ja käyttöesineet ovat itse tehtyjä. Karhu ja metso luonnollisessa koossaan on pieni osa Pähtilän puuveistoskokoelmasta., josta voi sanoa, että ne ovat itsensä näköisiä. Teoksiaan taiteilija ei ole isommin kaupannut, sillä ne ovat syntyneet ajan kanssa ja tekemisen puutteesta. Lauri Pähtilä silmitteli kesäkahvilan paikkaa Iijoen rannalle rakentamansa talon pihalla huhtikuun lopulla. Pihapiirissä riittäisi majoitusta ja matkailupalvelujita laajempiinkin tarpeisiin. Savusaunan taakse nousee 150 neliön hirsinen näyttelyrakennus.
Vanhan maalaiskartanon pienoismalli sopisi vaikka vanhustentalon aulaan asukkaiden iloksi, mietti Lauri Pähtilä.
Vanhan maalaiskartanon pienoismalli sopisi vaikka vanhustentalon aulaan asukkaiden iloksi, mietti Lauri Pähtilä.
Kuva: Juha Hagelberg

Lauri Pähtilän veistokset luotaavat tulevaisuuteen

Iijoki virtaa vuolaana Yli-Iin tien varressa Kipinässä Lauri ja Senja Pähtilän keittiön ikkunan alla. Kevät tekee tuloaan. Jäät eivät vielä ryskä, eivätkä ne näin korkealle törmälle uloittuisikaan.

Senja-vaimo on näin arkipäivänä töissä Kipinän koululla. Kahvia kaataa pannusta satunnaiselle vieraalle isäntä Lauri. Vuonna 2000 rakennetun talon keittiön erkkeristä avautuu näköala sekä ylä- että alavirtaan.

Jyrkällä rantatörmällä on savusauna ja sen vieressä pyöröhirsistä viimeisen päälle salvettu ja sisustettu nukkuma-aitta. Puolitoista kerroksinen asuinrakennus on rakennettu melkein alusta loppuun saakka itse. Vieraita tarvittiin vain muurari ja sähkömies.

Pirtin korkeaa peräseinää koristavat itsemaalatut luontoaiheiset taulut, joita vahtii moottorisahalla veistetty kotka. Seinissä on vanhankansan sormipaneli. Keittiökalusteet, kirjahylly, kaapit ja pirttikalusto ovat valmistuneet omassa, puusepänverstaaksi muutetussa vanhassa navetassa.

Aikanaan EU lopetti Pähtilän perheen maatalouden, mutta jo sitä ennen ja sen ohella elantoa oli hankittu rakennustöillä. Sen pihapiirin monimuotoisista rakennuskulttuurista huomaa.

Keittiön ikkunasta alavirran puolella näkyy rossipohjalle valettu noin 150 neliön rakennuksenpohja, joka odottaa hirsirakentajaa. Vanhankansan massiivihirsiaihiot ovat olleet pressun alla suojassa jo tovin, mutta isäntä itse ei ole niihin uskaltanut kajota.

– Ei niin, etteikö se onnistuisi, mutta kun vuosikymmenten yhden miehen yritystoimintana harjoitetussa rakennustoiminnassa löysäsi selkä.

Sitä ennen ehti valmistua melkoinen määrä isompia ja pienempiä rakennustyömaita. Mutta työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa on Pähtilän aika käynyt ajoittain pitkäksi.

Jotain puuhaa piti tekevän miehen ajankulukseen keksiä. Alkoi syntyä pienoismalleja ja moottorisahaveistoksia, joita on nyt autotalli puolillaan.

Kipinän eläinveistoksiin Pähtilä sai vuonna 2008 käydyllä Lapin reissulla, jossa erään majoitusliikkeen pihalla oli ollut moottorisahalla veistetty metso.

Matkakaveri oli yllyttänyt, että etpä osaa tehdä tuollaista. Sen jälkeen niitä oli alkanut syntyä. Niin on nyt Pähtilän autotallissa metsoa, karhua, kotkaa, huuhkajaa ja ilvestä.

Maisemamaalatun takaseinän kautta tunkevat sisään poro ja hirvi. Kaulaa myöten ovat jo päässeet läpi. Suurimman huomion kerää kuitenkin pienoismalli hirsisen vanhankansan pihapiiristä – joka on sanalla sanoen komea.

– Ajattelin, että tällaisen voisi tehdä vaikka hirsipääkaupungin kunnantalon aulaan tai vanhusten palvelutaloon asukkaiden iloksi, Pähtilä miettii.

– Ei näitä, eikä taloakaan, ole tehty siksi, että pitäisi olla komiaa ja niillä leuhkittaisiin. Kun luoja on antanut kädentaidon lahjan, niin miksei sitä käyttäisi? Taide on ollut työn korvike.

Pienoismallit ja veistokset sekä salvamista vailla oleva iso hirsirakennus ovat osa Pähtilän suurempaa suunnitelmaa.

– Maailman meno on mennyt niin hektiseksi, että pitää ajatella tulevaa. Virtuaaliseksi on kaikki menossa, vaikka nuorten pitäisi oppia ensiksi näkemään luonnolliset asiat.

Lauri-papan huoli suuntautuu tien toiselle puolelle, jossa Pähtilöiden entisessä talossa asuu pariskunnan ainoan tyttären perhe. Kahdeksan lasta, joista vanhimmat ovat yläasteikäisiä.

– Heille tässä on tarkoitus kesäpuuhaa järjestää – tai parhaassa tapauksessa elinkeino. Tässä on puolikilometriä Iijoen rantaa. Yläpuolella Kipinän kosket ja alapuolella laajempi suvanto saarineen.

Veneitä on kalamiehille tarjolla. Majoitustilaa on jo valmiina eräkämpässä, pihamökeissä ja naapurissa tyhjillään olevassa asuinrakennuksessa. Iijoen kaavoituksessa tuli lisäksi lisää rakennusoikeutta.

Missäpä siis parempi kesäkahvilan paikka, jossa voisi ihailla taidetta kahvikupin ääressä? Touhukkaat tyttärentyttäret ovat Pähtilän mukaan kovia leipomaan ja tykkäävät eläimistä. Omasta takaa löytyy jo vuohia ja suunnitelmissa on laittaa hevonen.

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi kesänä avattava kesäkahvila ja autotallin taidenäyttely siirtyvät tulevaisuudessa nyt kivijalkavaiheessa olevan tulevan massiivisen hirsirakennuksen pirttiin.

Maailman meno on mennyt niin hektiseksi, että pitää ajatella tulevaa.
Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä