Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä, mikä on yhteisvaikutukseltaan kymmenen prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin vuonna 2017 yli 6,7 miljoonaa käyntiä.
Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet. Syötteen retkikohteet yhteen laskien kävijät jättivät paikallistalouteen noin 4,4 miljoonaa euroa.
Hossa oli niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti kansallispuistobuumin kirkkain vetonaula, mutta myös Syötteen kansallispuiston käyntimäärät nousivat merkittävästi ja Syötteen luontokeskus teki kävijäennätyksensä.
Syötteen kansallispuistossa kävi viime vuonna 53 500 vierailijaa. Edellisestä vuodesta kävijämäärä kasvoi 34 prosentilla.
Suomussalmella avatun Hossan kansallispuiston käyntimäärä kasvoi lähes 100 prosentilla, sillä aiemmin se oli valtion retkeilyalue. Hossassa kävi viime vuonna noin 124 000 matkailijaa.
Kävijämäärältään suurimmat kansallispuistot olivat Pallas-Yllästunturin (553 000 kävijää) ja Urho Kekkosen (334 700) kansallispuistot. Nuuksiossa kävi 318 900, Kolilla 203 400 ja Oulangalla 199 000 vierailijaa.
Valtion viidellä retkeilyalueilla vierailtiin viime vuonna 238 000 kertaa, joista Iso-Syötteen retkeilyalueella 36 100 ja Kylmäluoman retkeilyalueella 25 900 kertaa. Muilla Metsähallituksen ylläpitämillä virkistysalueilla oli 1,5 miljoonaa käyntiä. Syötteen virkistysmetsässä kävi 37 700 uteliasta.
Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu Metsähallituksen laskelmien mukaan yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina.
Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäytön on laskettu jättävän paikallistalouteen yli 10 euroa jokaista puiston palveluihin sijoitettua euroa kohti.
40 kansallispuiston kävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2017 olivat yhteensä 206,5 miljoonaa euroa ja 2055 henkilötyövuotta sekä viiden retkeilyalueen vastaavasti 10,9 miljoonaa ja 116 henkilötyövuotta
Kansallispuistokävijöiden lähiseudulle jättämä rahankäytön vaikutus kasvoi viime vuodesta 15 prosentilla. Kävijöiden itsensä arvioima käyntien terveyshyöty laskettiin 310 miljoonan euron arvoiseksi.
Samalla kun kansallispuistoja hoitava Metsähallitus iloitsee retkikohteidensa suosiosta, sitä huolettaa varojen riittävyys niiden hoitoon ja kunnostukseen.
