Syöt­teen luonto kutsuu rus­ka­ret­kel­le – syys­kuun vii­kon­lop­pui­na on luon­to­kes­kuk­ses­sa ollut kä­vi­jöi­tä 300–400 päi­väs­sä

Tavalliseen pyörään ei ole paluuta, vakuutti Panu Karhu kurvatessan Ylpiätuvalta kohti Syötettä.

Kuva: Toivo Kiminki

Vajaan kuukauden käytössä ollut Teerivaaran kierros Syötteen kansallispuistossa on tullut tarpeeseen, on Syötteen luontokeskuksessa huomattu.

Patikoijia on riittänyt, kävijöiden mukaan viikonloppuisin jopa ruuhkaksi asti. Näin siitä huolimatta, että polun vaativuudesta on kyselijöitä muistutettu.

Syyskuun viikonloppuina on luontokeskuksessa ollut kävijöitä 300–400 päivässä.

– Arkipäivinä toki on selvästi hiljaisempaa, tiesi asiakasneuvoja Ismo Lampi.

Mies on itse retkeillyt enimmäkseen Keski-Suomen maisemissa. Syötteellä on hänestä sekin hyvä puoli, että hirvikärpäsiä ei juuri ole kimppuun iskemässä.

Sama oli havainto viikon verran kansallispuiston maastoissa Pudasjärvellä ja Taivalkoskella patikoineella lappeenrantalaisen Saimaan Ladun 41-henkisellä ryhmällä.

Osalla heidän kotimaisemiensa luonnossa liikkujille hirvikärpäset ovat lähes kauhistus, toiset taas eivät ole niiden antaneet harrastustaan estää.

Syyskuun puolivälissä paikallisin koivin kierretyn Ahmankierroksen saaliina oli kolme hirvikärpäsen iskua.

Saimaan Ladun retkeilijöille ehtivät Syötteen polut tulla tutuiksi viikon aikana.

Kuva: Toivo Kiminki

Saimaan Ladun ryhmä oli valinnut Syötteen jokasyksyisen retkensä kohteeksi, koska alue oli melkein kaikille ennalta outo.

Tunnelmat viime perjantain patikoinnille lähtiessä olivat sitten liki ylistävät.

Maisemat olivat hienot, polut hyvässä kunnossa ja taukopaikat ympäristöineen hyvässä kunnossa.

– Viikon aikana alueen polut on kierrelty, on käyty myös Soiperoisessa ja Ranuan eläinpuistossa.

Ryhmän vetäjä Esa Simpura kehui myös majapaikkana olleen Hotelli Pikku-Syötteen palveluiden ja puitteiden olleen juuri sopivia luontoharrastajien tarpeisiin.

Välitupaa, kuten muitakin kansallispuiston suosituimpia taukopaikkoja on kesän aikana remontoitu.

Kuva: Toivo Kiminki

Samalta suunnalta oli Syötteen lomakohteekseen valinnut myös lappeenrantalainen Panu Karhu.

Karhu kierteli Syötteen kansallispuistoa sähköavusteisella polkupyörällään muutaman päivän ajan.

– Ensimmäinen kerta täällä sulan aikaan. Olin kuullut täällä olevan hyvät maastopyöräreitit, ja nyt itse ne testaan.

Erityisen hyvillään mies oli siitä, että reitit todella ovat maastoa, eivätkä tietä, kuten hänen hyvin tuntemallaan Tahkovuorella.

– Sähköavusteisen akku riittää sopivasti omiin päivä ajoihin, 50–60 kilometriin. Kyllä tälläkin hien irti saa.

Karhun talviset kokemukset Syötteeltä, pari hiihtoreissua, ovat tuoneet innostuksen osallistua umpihankihiihdon MM-kisaan.

– Eiköhän sitä lähitalvina pidä kokeilla.

Karhut, puoliso tyytyi tällä kerralla kävelypolkujen kiertelyyn, löysivät mukavantuntuisen mökin vuokralle helposti kotimaan lomakierroksella Syötteellä poiketessaan.

Kunnon varusteet pitää olla, Tapio Laine ja Pirjo Malila kertoivat. Herran rinkassa oli vaellusta aloittaessa paino 23 ja rouvan 9 kiloa.

Kuva: Toivo Kiminki

Retkeilijöiden majoitus onnistuu myös luonnon helmassa, jos niin haluaa.

Ollaan niitä huonoja matkailijoita, naurahtivat liki viikon patikkakierroksensa Syötteellä aloittaneet sotkamolaiset Tapio Laine ja Pirjo Malila.

– Meillä on teltta ja monen päivän eväät rinkassa. Ostettiin sentään luontokeskuksesta kartta ja varattiin Ahmatuvalla sauna, että viisikymppinen ainakin tänne rahaa jätetään.

Pariskunta oli Syötteellä ensimmäistä kertaa.

– Sopivan lähellä, hyviltä vaikuttaneet mahdollisuudet omatoimiseen retkeilyyn, he valinta perustelivat.

Alkumatka kohti Ahmatupaa silti yllätti.

– Täällähän on hyvät polut, luulimme että melkein umpimetsää pitäisi kävellä, Laine ja Malila ihmettelivät uutta Ahman kierrosta astellessaan.