Kovin suuria uhkia ei arvioida Syötteen kansallispuiston luonnontilaan lähivuosina kohdistuvan. Kohtalaisia huolenaiheita on kuitenkin kirjattu tekeillä olevaan puiston uuteen hoito- ja käyttösuunnitelmaan.
Alustavaa suunnitelmaa laatinut Metsähallituksen luontopalveluiden väki on esitellyt sitä Syötteen luontokeskuksessa yleisötilaisuudessa. Valmis suunnitelma menee aikanaan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi.
Lähiseudulle mahdollisesti sijoittuvat kaivokset voisivat mahdollisesti vaarantaa puiston luontotyyppejä lähinnä vesistöjen kautta. Salmitunturin ja Syötteen lähistöllä on useita valtauksia ja malminetsintäalueita.
Tuulivoimalat, mikäli sellaisia seudulla nousisi, toisivat törmäysvaaraa suurille petolinnuille. Puiston maisemaa ja erämaisuutta voisivat niin voimalat kuin kaivokset toteutuessaan vaarantaa.
Erämaisuutta vähentää jo vuosia harrastettu luvaton moottorikelkkailu. Se on lisääntynyt erityisesti ns.umpilumenkelkkojen yleistyessä. Valvonnan todetaan suunnitelmassa olevan hankalaa mutta sitä aiotaan lisätä.
Marraskuun tilaisuudessa syyttäviä sormia osoitettiin myös Metsähallituksen suuntaan. Sehän lopetti kelkkareittien kunnostuksen rahoituksen viime talvena Pudasjärven alueellakin.
Suomen pohjoisimmille liito-oraville taas on vaarana haavan ja koivun uudistumista haittaavaa porojen laidunnus.
Paikalla olleet poroisännät eivät kirjausta ylilaidunnuksesta purematta nielleet. Heiltä on mahdollisesti lähdössä kannanotto, jossa toteamus esitetään poistettavaksi lopullisesta hoito- ja käyttösuunnitelmasta.
Suunnittelua vetävän erikoissuunnittelija Teija Turusen mukaan myös hirvien laiduntaminen näkyy alueen luonnossa pitkällä tähtäimellä juuri lehtipuiden niukkuutena.
Kansallispuiston perinnemaisemien ja kulttuurikohteiden ylläpidon uhkana suunnitelma näkee voimavarojen niukkuuden. Myös palvelurakenteiden ylläpidon ja niiden kehittämisen katsotaan olevan vaarassa samasta syystä.
Kulttuurikohteista ainakin Rytivaran kruununmetsätorpan alueesta tullaan jatkossakin pitämään huolta. Rakennukset aiotaan pitää kunnossa ja pihapiiriä tullaan hoitamaan myös viime kesänä hyväksi todetuilla lammaspaimenviikoilla.
Lisääntyvä kävijämäärä, vaikka se alueen matkailun kannalta tavoiteltavaa onkin, voi suosituimmilla reiteillä kuluttaa maastoa ja häiritä luonnonrauhaa ja erämaista tunnelmaa.
Suunnitelmassa on aikomus jättää suurin osa, reilu 80 prosenttia puiston noin 40 000 hehtaarin pinta-alasta, erämaiseksi, jossa suunnitelmatekstin mukaan voidaan pitää yllä nykyiset retkeilyreitit, autiotuvat ja laavut.
Pääasiallinen matkailu- ja retkeilykäyttö pyritään ohjaamaan Pyhityksen, Rytivaaran, Teerivaaran-Ahmavaaraan ja Vattukurun alueille. Niillä alueilla on mahdollista myös kehittää palveluvarustusta tarpeen ja kysynnän mukaan.
Kansallispuistoon kuuluvia entisiä talousmetsiä on suunniteltu kulotettavan jo useamman vuoden aikana. Sääolosuhteet eivät kuitenkaan ole suosineet.
Kulotuksia aiotaan kuitenkin tehdä, tavoitteena on palojatkumo, jossa palanutta metsää suosivat lajit löytäisivät puistossa sopivan elinympäristön jatkuvasti.
Lisääntyneen maastopyöräilyn takia voidaan puiston retkeilyreittejä jatkossa kunnostaa siihen sopiviksi ja vaikka tarvittaessa lisätä reittilinjauksia.
Talvisen eräretkeilyn helpottamiseen suunnitelma tarjoaa valmiiksi pohjustettuja reittejä. Tavoitteeksi on asetettu myös laatia useamman päivän erävaellusreittejä kansallispuiston autiotupien kautta.
Hoito- ja käyttösuunnitelma
Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut laatii Syötteen kansallispuistolle uuden hoito- ja käyttösuunnitelman.
Ensimmäinen hoito- ja käyttösuunnitelma vahvistettiin vuonna 2005.
Hoito- ja käyttösuunnitelma on yleissuunnitelma, joka linjaa alueen hoidon ja käytön pääratkaisut.
Suunnitelman avulla sovitetaan yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun kansallispuistoon kohdistuvan maankäytön tavoitteet.
Suunnitelma laaditaan noin 15 vuoden ajalle.
Lisätietoja ja suunnitelma löytyvät tästä linkistä.
