Katselen työhuoneessani kauniita kukkakimppuja ja muistelen viime keskiviikkoista Iijokiseudun juhlapäivää. Tuo ikimuistoinen päivä oli täynnä iloisia kohtaamisia, lämpimiä halauksia ja rentoa puheensorinaa.
Iijokisudun 50-vuotisjuhla jää mieleeni erityisen kauniina muistona juuri juhlavieraittemme ansiosta – lausumme Iijokiseudussa mitä parhaimmat kiitokset teille kaikille juhlavuottamme muistaneille, meitä onnitelleille ja täällä vierailleille. Te teitte juhlan ja osoititte, että paikallislehdellä on merkitystä! Hyvät tilaajamme, yhteistyökumppanimme ja asiakkaamme, olette meille tärkeitä.
Myös juhlaan valmistautuminen on ollut unohtumatonta. Kuukausien ajan olemme kolunneet komeroita, selanneet vanhoja vuosikertoja, tehneet hakuja sähköiseen arkistoon ja katselleet valokuvien nippuja. Työ on ollut antoisaa, sillä vähän väliä arkistoista on löytynyt jotain mielenkiintoista. Iijokiseudun toimitus ja asiakaspalvelukonttori ovat sijainneet samassa toimitilassa jo vuodesta 1985 lähtien. Voin kertoa, ettei Iijokiseudun henkilökunnan tapana ole ollut heittää tavaraa hukkaan. Sen sijaan tiloihimme on tallennettu vaikka sun mitä. Kokosimme löytämästämme materiaalista näyttelyn, joka toi juhlapäivässä vierailleiden eteen muistoja vuosien varrelta ja sai erittäin suuren suosion.
Vanha, käyttökelvoton tavara saattaa tuntua arvottomalta roskalta, mutta kun sen yhdistää paikallislehden tekemisen monipolviseen tarinaan, alkaa se elää omaa elämäänsä. Ketkä käyttivät tuota kameraa ja millaisia hetkiä sillä tallennettiin? Kuka soitti tuolla puhelimella ja kenelle? Syntyikö puhelinhaastattelun perusteella jokin Iijokiseudun historian merkittävimmistä jutuista?
Vaikka vuodet vierivät, ovat kynä, lehtiö, kamera ja puhelin edelleen toimittajan tärkeimpiä työvälineitä. Ennen paineltiin kirjoituskoneen kirjaimia. Nykyään näpyttelemme tietokoneen näppäimistöjä – kirjaimia yhtä kaikki. Sanojen voima on suuri. Sitä haluamme 50-vuotiaassa paikallislehdessä vaalia.