Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta siitä, kun Ruskon Betoni Oy:ssä päätettiin perustaa betoniasema Pudasjärvelle.
Se oli yhtiön ensimmäinen laajennus Oulun ulkopuolelle. Silloin nähtiin Syötteen alkuun päässyt vapaa-ajan rakentaminen niin lupaavaksi, että aseman palveluille uskottiin tarvetta olevan.
Ja on ollut, tietää yhtiön aluepäällikkö Janne Väänänen. Viime vuosina asemalta on lähtenyt vuosittain 2000–5000 kuutiota betonia, toki muuallekin kuin Syötteelle.
Tuntuva osa sen raaka-aineesta tulee Pudasjärveltä. Kiviaines ajetaan nykyään Kipinästä ja vesi nousee omasta porakaivosta.
Vettä tarvitaan parisataa litraa betonikuutiota kohti. Lisäksi porakaivosta nostettua juomakelpoista vettä käytetään aseman kaluston pesuun.
– Ajokaluston pesuun käytetty vesi kierrätetään. Säästetään siinä niin ympäristöä kuin sitä hyvää vettäkin, Väänänen kertoo.
Paraisilla tuotettu sementti tuodaan Oulun Vihreäsaaren satamasta.
Rakentajien tarpeisiin sopivan betonin sekoittamisesta vastaa reilun vuoden asemanhoitajana työskennellyt Jari Tolkkinen.
Hänen edeltäjänsä Leo Tolkkinen aloitti tehtävässä asemalla, kun se valmistui Pudasjärvelle vuonna 1989.
Suurin osa betonin tarvitsijoista on pienrakentajia, tietää kahdeksisen vuotta yhtiön kuljetuspumppuautolla betonia kuljettanut Vesa Hanhisuanto.
Pienimmät erät ovat olleet kuution luokkaa, mutta asemalta on haettu joskus henkilöauton peräkärryllä pienempiäkin määriä, Tolkkinen tietää.
Vaikka kaikki aseman betoni tuleekin samasta hissityyppisen aseman tuutista, sitä voidaan tehdä erityyppisinä koostumuksina.
– Asiakkaan kanssa keskustellaan siitä, minkälaiseen valuun ja rakenteeseen hän betonierän tarvitsee.
Jari Tolkkinen kertoo saavansa sopivat lähtötiedot ja pääsee naputtelemaan ne tietokoneeseen, jonka ohjauksella laitos toimii.
Janne Väänänen kertoo tarvittaessa käytettävän lisäaineita, esimerkiksi notkistetta. Sillä voidaan vähentää betonin vedentarvetta ja parantaa sen työstettävyyttä.
Viimeisen vuosikymmenen suurin kohde, johon yhtiön Pudasjärven asemalta on betoni toimitettu, on Hirsikampus.
Vesa Hanhisuanto kertoo vieneensä sinne reilut 400 betonikuormaa. Kuljetuksiin käytetään yhtiön oman kaluston lisäksi lähialueen yrittäjien betoniautoja.
Kuormia viedään noin 120 kilometrin säteelle, Pudasjärven lisäksi Taivalkoskelle, Ranualle ja Puolangalle.
– Viime syksy ja tämä talvi on ollut Syötteellä vilkasta aikaa ainakin betonin tarpeella mitattuna.
Hanhisuanto kertoo kuljetuspumppuautolla betonin siirtyvä ilman erikoisjärjestelyjä 26 metrin päähän autosta.
Pienin järjestelyin yltää pitemmällekin, hän tietää.
Ränniin tai lapiointiin ei enää tarvitse turvautua, jos tie työmaalle on kunnossa.
Suurin osa asiakkaista on pienrakentajia, jotka ovat meille samanarvoisia kuin muutkin, miehet vakuuttavat.
Betonia toimitetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, siksi pisin päivä jonka Tolkkinen muistaa asemaa pyörittäneensä, on aamuviidestä iltakymmeneen.
– Toimitusajat ovat soviteltavissa, mutta vielä ei ole joulu- tai juhannusaattona tarvinnut töissä olla, hän naurahtaa.
Hän on tullut alalle betonilaboranttikurssin ja työharjoittelun kautta.
Pelkkää betonin valmistumisen seuraamista ei miehen työ ole. Väliin tehdään konehommia ja mitataan myllystä tulevan betonin laatua säännöllisesti.
Korkealta aseman työhuoneestaan Tolkkinen kertoo tekevänsä myös ihan silmävaraista laaduntarkkailua, kun seos kuljetusauton säiliöön valuu.