Vankka kokemus on takana, kun Sarakylän Pisteen talossa pakataan autoa ja asuntovaunua tällä viikolla. Rauni ja Pasi Kummalan perheellä on edessä ties monesko matka sen omimman yhteisön, vanhoillislestadiolaisuuden, suurtapahtumaan Suviseuroihin.
Pariskunta, jonka vanhimmat lapset matkaavat seuroihin jo omista kodeistaan, muistelee yhteisen taipaleensa aikana vain komien seurojen jääneen väliin.
– On katsottu joskus matka kovin pitkäksi. Kerran oli nuorimmainen vasta pariviikkoinen niin jäätiin kotiin.
Nuorena pariskuntana Hankasalmen seuroissa Kummalat muistavat asuneensa teltassa. Muutama kerta on niin tehty lastenkin kanssa, eikä ikäviä muistoja ole mieleen jäänyt.
Jo vuosia on käytössä ollut asuntoauto, toki pari telttaa mukaan otetaan. Lapset tykkää asua teltassa, Rauni Kummala tietää.
Valmistelut seurareissuun, tänä kesänä mennään Äänekoskelle, aloitetaan Pisteessä hyvissä ajoin. Isännän tehtäväksi jäi lähinnä kulku- ja majoituskaluston kunnostus.
Touhua riittää kaikille, leipomista ja siivousta riittää. Kummalat lähtevät kohti Äänekoskea torstaina ja kotiin palataan seurojen päätyttyä maanantaina.
Valmisteluja varten on tehty listat, joiden mukaan tavaraa autoon ja vaunuun pakataan. Onhan niihin vuosien mittaa tullut muutoksia, Rauni Kummala naurahtaa.
– Eihän silloin yhteisten reissujen alkuaikoina ollut kännyköitä, nyt pitää olla mukana laturia jos varavoimaa. Onhan toki yhteydenpito helpottunut isolla seura-alueella huimasti uuden tekniikan ansiosta.
Perheellä on oma WhatsApp-ryhmä, johon niin Oulussa kuin Tyrnävällä omikseen asuvat lapset kuuluvat. Suvun ja tuttavien tapaaminen onkin matkan kohokohtia.
– Saarnojen kuuntelu ja yhteisellä taivasmatkalla olevien ihmisten levähdyspaikan tunnelman kokeminen ovat tärkeitä. Ison seurateltan yhteiset laulutuokiot ovat joka kerta ihan huikaiseva kokemus, Rauni Kummala kertoo.
Uusia tuttavuuksiakin seuroissa solmitaan. Kun vaunupaikoille ohjataan järjestyksessä, ovat naapurit useimmiten aivan tuntemattomia. Tutuiksi on yleensä tultu, Kummalat kertovat.
Seuramatka on Kummaloiden mukaan kotona hyvin viihtyvän perheen ainoita lomareissuja. Rauni Kummala kiittelee työnantajaa Iso-Syötteellä, nytkin vapaata siivoustyöstä järjestyi ilman muuta.
Pasi Kummala on vuosikymmenet korjaillut kyläläisten ja muidenkin kulkupelejä omassa korjaamossaan, eikä juuri tulevaa viikonloppua pitempää lomaa ole aikoihin pitänyt.
Vaikka seurapaikalla niin ruoka- kuin muukin huolto pelaa mainiosti, on perheellä mukana pieni hätävara. Jos oikein äityy satamaan ja matka ravintolaan on pitkä, voidaan joskus pistellä omia eväitä vaunussa istuskellen.
– Muuten käydään ostamassa ruokaa litrakaupalla, toisinaan istahdetaan pöytään ja syödään siinä.
Vaikka vähän säiden mukaan toimitaankin, seuramatkan tärkein anti saadaan varmaan ja tuttuun tapaan vuodesta toiseen, Pasi Kummala toteaa.
Muutamia kertoja ovat Kummalat ottaneet vapaaehtoisia talkoovuoroja kauempanakin olleissa seuroissa. Ainakin ruuan tarjoilussa on oltu ja Pasi ravintolan kassalla, muistellaan.
Kotipitäjässä tai muuten oman alueen Suviseuroissa työtä on sitten ollut enemmänkin, mutta ei se ole vastenmieliseltä koskaan tuntunut, Kummalat kertovat.
