Syötekylän luomumeteorologi Niilo Sarajärvi on nähnyt tutkimistaan luonnon merkeistä hyvän kesän enteet.
Kesän päästään nyt pitkän juromisen jälkeen vauhdilla, mies ennustaa. Mutta joidenkin toivomaa hellekesää ei tule, hellepäivät jäävät yksittäisiksi.
Mutta ei ole kylmiäkään tulossa, Sarajärvi seurasi talvisia lumen paloja tarkasti ja näki vain yhden hallayön merkit.
– Se on vasta kesä–heinäkuun vaihteessa. Marjojen kukinnat säästyvät ja meille tulee pitkästä aikaa oikein hyvä marjakesä.
Enimmäkseen kesä on mukavan lämmintä, päivälämmöt parissakymmenessä asteessa.
– Matalapainetoiminta jää vähiin, sateita tulee mutta ne ovat kuuroluontoisia ja paikallisia, Sarajärvi povaa.
Hän lupailee mukavan kesän jatkuvan ainakin elokuun loppuun, niin kauas vanhat luonnon ennusmerkit ne ymmärtävälle nyt näyttävät.
Menneen talven ennuste meni Sarajärvellä kohdilleen melkoisen hyvin, kun ensilumi tuli lokakuun lopulla, alaville maille vähän myöhemmin.
Maaliskuun lopussa lunta olisi miehen syyskuussa antaman ennusteen mukaan hänen vakiokohteessaan Romevaaarssa 1,3 metriä. Sekin piti paikkansa, mutta huhtikuu toi vielä lisää.
Pakkaset jäivät niukoiksi niin asteissa kuin päivissä, kuten Sarajärvi ennakoi. Se pisin kylmä pätkä osui helmikuun alkuun, ennusteen mukaan kuun lopussa.
Pahiten pieleen meni aikaisesta keväästä, jota Sarajärvi ennakoi alkutalvella.
Tosin siitäkin voi löytää toisen puolen, hän kun ennusti Syötteen talvikauden päättyvän harvinaisen aikaisin.
– Se meni kyllä kohdilleen, mutta ei minun ennustamallani tavalla vaan tuon koronaviruksen takia, kylän matkailun läpikotaisin tunteva mies harmittelee ikävällä tavalla päättynyttä talvikautta.
Epävirallisissa merkeissä Syötteen talvikausi tosin jatkui vielä pitkälle toukokuulle.
Yksityishenkilöiden kustantama latujen kunnostus jatkui latumestari Jari Särkelän mukaan lähes toukokuun puoliväliin ja olisi onnistunut vielä helatorstaihin asti.
Ainakin Iso-Syötteen suljetuissa rinteissä näkyi luvattomia laskettelijoita pitkälle toukokuuhun. Huipulle nousivat autoilla, kylällä tiedettiin.
Vielä toukokuun lopussa Pudasjärven vaaramaista löytyi lunta, mutta yöpakkasten puuttuessa ei hiihtäjiä.
Toisinhan oli vuonna 2017, kun innokkaimmat umpisen hiihtäjät siirsivät suksensa kesäsäilöön vasta kesäkuun ensimmäisellä viikolla.