Pitääkö olla huolissaan, jos kännykkä täyttää lapsen ja nuoren maailman? Milloin käyttö on liiallista?
Näitä kysymyksiä tietää Riitta Alatalo vanhempien pohtivan päivittäin. Vanhempien Akatemiassa asiantuntija työskentelevä Alatalo on koonnut perheiden kokemuksia arkityöskentelynsä kautta kohti väitöskirjaa. Hyvin usein vanhemmat miettivät älykännykän käytön rajoittamista kiellon ja rangaistuksen kautta. Ne eivät kuitenkaan johda haluttuihin lopputuloksiin.
– Jos lapselle annetaan pelaamiskielto, se ei tahdo toimia pitkään. Pitäisi miettiä, mikä olisi sellainen tapa toimia, josta lapsi oppisi jotain, hän havahduttaa.
Arjessa Alatalo on kohdannut tilanteita, joissa nuorin kännykänkäyttäjä on ollut vasta parisen vuotias ja perhe on kotiintultuaan hajautunut kukin omiin huoneisiinsa älylaitteiden äärelle.
– Mitä myöhemmälle iälle lapsi kasvaa ilman sääntöjä, sitä vaikeampaa asiaan on puuttua. Perheissä tarvitaan sinnikkyyttä, että asioihin saadaan muutoksia, hän rohkaisee.
Alatalo tiivistää älylaitteiden parissa vietettävän ajan olevan enemmänkin käyttöaddiktiota kuin puhelinaddiktiota.
– Olemme riippuvaisia siitä, mihin puhelinta käytetään.
Tunnusmerkit, joita tarkkailemalla vanhemmat pääsevät kartalle siitä, käyttääkö lapsi tai nuori liikaa älylaitteita, lähtevät elämän perusasioiden hallinnasta.
– Jos lapsi käy koulussa, syö, nukkuu riittävästi, kohtaa kavereita kasvokkain, harrastaa jotain ja hänellä on edes yksikin kaveri, tilanne on silloin vielä ok. Jos nämä elämän perusasiat alkavat tökkiä, on hyvä havahtua.
Kehittyvät aivot tarvitsevat unta 8 - 10 tuntia yössä. Iltamyöhään pelaaminen näkyy heti univajeena. Alatalo onkin huolestunut tiedosta, että murrosikäisten unirytmi on myöhästynyt. Älykännyköillä pelaaminen puolestaan vähentää lapsen ja nuoren liikkumista, sillä hyvin usein pelaaminen tapahtuu istuen. Liikkumisen hyväksi mittariksi hän kiteyttää helpon muistisäännön.
– Hengästy päivittäin. On iso terveysteko, jos saatte nuoret ulos liikkumaan, hän kannustaa.
Lue lisää Iijokiseutu 19.2 tai näköislehti.
Hyötyä vai haittaa?
Älykännyköiden käyttäminen esimerkiksi pelaamiseen tuo lapselle ja nuorelle hyötyjä. Muun muassa näkökenttä laaja-alaistuu, 3D-havainnointikyky kasvaa, pystyy tekemään useita asioita yhtä aikaa ja työmuisti kasvaa.
Pelien kautta opittavat erikoistaidot ovat edesauttamassa alavalintaa, jos haluaa työskennellä pelialalla.
Vaarana on peliaddiktio, josta seuraa ongelmapelaamiseen liittyviä oireita, kuten ahdistuneisuutta, alakuloa ja väsymystä.
Vanhemmille ensimmäinen huolen herättäjä on se, jos nuori muuttuu vihaiseksi tai ärtyneeksi tai jopa väkivaltaiseksi, jos hän joutuu laittamaan puhelimen pois tai ei pääse sitä käyttämään. Toinen merkki, jolloin on syytä havahtua, on se, että nuorelta jää pois sosiaalisia kontakteja tai harrastuksia.
Nuori voi myös valehdella, peitellä ja rikkoa toistuvasti perheen yhteisiä sääntöjä, jotta saisi enemmän puhelinaikaa.
