Elintarvikeseminaarissa pohdittiin lähi- ja villiruoantuotantoa
Miten saada Pudasjärvellä tuotettu ruoka maailmanmarkkinoille, pohdittiin viime viikolla kaupungintalolla järjestetyssä erityisessä Elintarvikeseminaarissa, joka oli pohjustusta haussa olevalle hankkeelle, joka liittyy villiruoan kehittämiseen koko Koillismaalla.
Paikalle oli kokoontunut runsas kirjo paikallisia elintarviketuottajia ja sellaisiksi haaveilevia. Asiantuntijapuheenvuoroissakin oli edustettuna melkein koko elintarvikealan kirjo villiruoan tuotannon hankkeistajista ammattikalastajiin ja lihanjalostajista elintarvikeketjun valvontaan.
Hyödyntämättömien mahdollisuuksien ja toteutumattomien toiveiden maalailun lisäksi kuultiin konkretiaa, jota edustivat kauppias Tommi Niskasen videoidut puheenvuorot. Antamiensa markkinakatsausten mukaan pelkkä innostus ja tuottaminen eivät riitä, vaan tuotteet pitää saada myös kaupaksi.
– Lähiruoka on hieno asia, mutta jos sen tuotantoa halutaan kasvattaa, pelkkä Pudasjärven kysyntä ei riitä, hän ynnäili – mutta totesi, että paikalliseen käyttöönkään sitä ei tähän saakka ole juurikaan ollut tarjolla.
Yhteistä mahdollisille lähiruoantuotannon eri haaroille todettiin olevan elintarvikelainsäädäntö, joka vastikään ympäristöjohtajan virkaan nousseen Henri Pätsin mukaan ei kuitenkaan ole mikään mörkö:
– Aika moni asia on mahdollista ja sallittua, vaikka joskus toisin luullaan. Pienimuotoisesti elintarvikkeita voi valmistaa myyntiin vaikka omassa kotikeittiössä.
Pätsin mukaan eri asteisilla elintarviketuotantoilmoituksilla pääsee hyvään alkuun. Valvonta on maksullista, mutta sitä tehdään harvakseen. EU:n direktiivit vain ovat voimassa, eikä niitä Pudasjärveltä käsin pysty muuttamaan.
Eläintauti-direktiivit rajaavat tunnetusti suomalaista pienimuotoista lihantuotantoa erityisesti lampaan ja naudanlihan osalta, mutta poropuolelle on helpotuksia saatu.
Pudasjärven teurastamolla poronlihaa leikkaavan Markus Jaurun mukaan laitoksessa olisi teknisesti mahdollista teurastaa ja leikata nykyisten poron ja lampaan lisäksi myös nautaa, mutta tilat käyvät ahtaiksi. Tulpan muodostavat odotustilat, joihin mahtuu vain alle neljä isompaa eläintä kerrallaan.
Vajaakäytöllä olevan luonnonvaramme kalan osalta asiaa ihmetteli kuusamolaista ”kalastajien paliskuntaa” johtava Koillismaan luonnontuote Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juha Korhonen.
– Pudasjärvellä on 23 000 vesihehtaaria, josta kuusamolaisella 20 kilon hehtaarituotolla voisi saada 300 000 kiloa kalaa vuodessa.
Käyttämätöntä potentiaalia siis on, jonka hyödyntämisestä ammatikseen kalastava valitteli, että Suomi on maailman ainoa maa, jossa kalakateus voittaa kiiman. Luonnonkalan kysyntä ylittää hänen mukaansa tarjonnan maailmanlaajuisesti ja viimeiset viisi vuotta myös kotimaassa järvikalan kysyntä on noussut.
Aivan kuin edellä mainitun lihan osalta, Korhonen piti ensiarvoisen tärkeänä jalostusasteen nostoa. ”Pyöreänä” ei hintaa saa muulla kuin isolla muikulla. Kuusamon jalostuslaitokselta kala lähtee maailmalle purkissa ja fileinä.
– Toiseksi tärkein saaliskala on särki, joka puristetaan kalamassaksi elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Kaikki kala menee kaupaksi, mutta kiiskelle ja norssille ei ole vielä käyttöä keksitty.
Yleisön joukosta kalastuksen puolesta Iijokiseudun palstoillakin kampanjoinut Veikko Hyttinen kommentoi, että ennen saaliin jalostusta ja sen myymistä ensimmäinen huoli on löytää Pudasjärveltä kalastajia.
Villiyrttien keräilystä ja jalostuksesta esitelmöi Koillismaan villiruoka -hankkeen projektipäällikkö Elisa Kangasaho,l jonka mukaan kyseessä on nouseva trendi ja luonnonyrttien kysyntä on maailmanlaajuinen suurta.
– Me täällä puhtaiden raaka-aineiden keskellä elävät emme niitä aina osaa arvostaa, mutta tulevaisuudessa niistä saattaa tulla vientituote.
Kaupallisesti kannattaviksi luonnontuotteiksi hän nimesi mm, pakurikäävän, nokkosen, kuusenkerkän, maitohorsman, siankärsämön, mesiangervon ja voikukan.
Yrttien kaupalliseen poimintaan tarvitaan poimijakortti, johon Pudasjärvellekin luvattiin koulutusta järjestää. Mikäli saadaan porukkaa keräämään, Kangasaho lupasi etsiä ostajat.
Pudasjärven toistaiseksi ainoa villiyrttiyrittäjä Anni-Inkeri Törmänen lisäsi Kangasahon yrttilistaan koivun, jota hänen mukaansa monet kasvattavat pelkän rungon takia.
– Koivun tuottama lehtimassan arvo on kymmenen kertaa suurempi. Jos Pudasjärven villeistä raaka-aineista kerättäisiin talteen edes promille, sillä olisi melkoinen arvo, hän laskeskeli ja lupasi hoitaa kerääjien ja luomu-alueiksi haluavien maiden paperit kuntoon.