Ainakin alku lähti suunnitelmien mukaan, sai purjelennon kerholuokan SM-kilpailujen johtaja Simo Kettunen maanantaina todeta.
Levottomina sään kehitystä seuranneet kilpailijat saivat aamupäivän briefingissä kuulla pilvien nousevan päivällä kisaamisen salliman 1200 metrin yläpuolelle.
– Täpärälle tämä meni. Viimeisen puolen tunnin aikana tehtävälle lähtö varmistui, Kettunen totesi.
Pudasjärven lentokentällä odotti taivaalle hinausta 10 purjekonetta pilotteineen. Samaan aikaan kentällä on meneillään perinteinen Moskiito-ralli, sen seitsemän osallistujaa pääsivät hekin taivaalle kun hinauskoneet urakkansa aloittivat.
Järjestelyt Suomen ilmailuliitolta hoitaakseen saanut Oulun ilmailukerho päätti anoa kisat järjestettäväkseen Pudasjärvellä.
Eipä näitä ennen näin pohjoisessa olekaan lennetty, kiitteli kilpailun yleismieheksi itseään kutsuva Tapani Rantala.
– Jos purjelennossa on jokamiesluokka, niin tämähän se on.
Kerholuokan koneet ovat vanhinta ja ominaisuuksiltaan vaatimattominta tasoa purjekoneissa.
Luokan takana on ajatus siitä, että kaikenlaisilla koneilla pääsee kokemaan taitojaan kilpailuissa, Simo Kettunen kertoi.
Pudasjärven kenttä on hyvä paikka kisa järjestää, Oulun miehet kiittelivät. Vapaata ilmatilaa riittää ja kiitoteissä riittää mittaa vaikka miten.
Tarkoitus on viikon aikana lentää tehtävä joka päivä. Kun säiden armoilla kilpaillaan, se ei välttämättä onnistu.
Siksi sääennusteiden seuraaminen onkin kisajärjestäjien tärkeimpiä tehtäviä.
Tarkimmin tutkitaan ilmailusääennusteet, jotka päivittyvät aamu- ja iltakahdeksalta.
– Tässä hommassa näkee, miten vaikeaa sään ennustaminen on. Meille on suursäätilan kehittyminen olennaista.
Hyvät puitteet liitäjille eivät Pudasjärven seudulla rajoitu vain kentälle. Hyviä nosteita, jotka ovat purjelennon olennaisin osa, löytyy erityisesti Kuusamontien varren hiekkaisten mäntykankaiden päältä.
Harva asutus, varsinkin peltojen vähäinen määrä taas ovat haittapuolena.
Simo Kettunen, monet monituiset kesät Pudasjärven kentältä itsekin lentänyt, kertoo turvesoiden olevan myös paikkoja, joihin kentän ulkopuolelle laskuun päätyvä purjelentäjä voi jokseenkin turvallisin mielin koneensa ohjata.
– Sieltä on saanut hyvin apua myös koneen siirtämiseen autokuljetukseen, ihan kiitellä pitää turveyrittäjiä ja työntekijöitä.
Suomen mestaruuden lisäksi viikon aikana ratkaistaan kaksi Suomen edustajaa kansainvälisiin purjelentokisoihin.
Yhtenä kovimmista ennakkosuosikeista niihin kuvioihin Simo Kettunen piti helsinkiläistä Antti Koskiniemeä.
Tämä odotteli levollisin mielin koneessaan viikon ensimmäistä tehtävää. Se oli nopeuslento reitillä lentokenttä - Taivalkosken kirkonkylä- Sarajärvi- lentokenttä.
– Muutaman tunnin lento. Jään alkuun kiertelemään lähtökynnyksen taakse toviksi ennen tehtävään lähtöä.
Koskiniemi on edustanut Suomea neljissä MM ja kolmissa EM-kilpailuissa. Lisäksi hän on liiton purjelentotoimikunnan puheenjohtaja.
– Tämähän on hieno lentopaikka, paljon vapaata ilmatilaa ja kunnon kiitotiet.
Kun leirintäalueelta löytyi mukavantuntuinen mökki miehen ja koiran käyttöön, arveli Koskiniemi viikon hyvin viihtyvänsä.
Helsingin mies lensi Pudasjärvellä ensimmäistä kertaa, mutta oululaisella Martti Lepojärvellä on pitkä kokemus paikasta.
Hän on ollut mukana monissa Moskiito-ralleissa, pari voittoakin on irronnut. Suomen mestaruudesta mies kisasi ensimmäistä kertaa.
– Tavoite on päästä tehtävä läpi, otsa rypyssä en kilpailemaan lähde.
Kalustona Lepojärvellä oli Oulun ilmailukerhon tuore hankinta, Saksasta käytettynä ostettu Diskus.
Oululaiselle Kari Aaltoselle tulee Pudasjärven kentällä paljon nousuja ja laskuja. tämän viikon kerholuokan Sm-kilpailujen toista hinauskonetta ohjaava mies laskee viipyvänsä ilmassa kerralla seitsemisen minuuttia.
Oulun ilmailukerhon Potnapekkaa, ranskalaista Rally Commodorea, lentävä mies ynnäilee vetäneensä purjekoneen taivaalle parituhatta kertaa 30 vuoden aikana. Potnapekan perästä lähtee 50-metrinen vaijeri, jonka hinattava irrottaa ja sähkömoottori vetää takaisin kelalle.
Hinauksella kisakoneet vedetään 600 metrin korkeuteen. Sen jälkeen ne jäävät keräämään korkeutta ja odottelemaan lähtölinjan ylitystä. Kisatehtävät ovat kolmiolentoja, säästä riippuen noin 200 kilometristä aina 600 kilometrin pituisia. Nykytekniikan ansiosta koneen paikannus taivaalla on helppoa. Lähtölinjan ylityksessä kello napsahtaa käyntiin ja tehtäväkolmion kääntöpisteet tallentuvat
Se tärkein, purjelentokoneella lentäminen vaatii edelleen taitoa ja kokemusta. Nousevat ilmavirtaukset näkyvät kumpupilvistä ja niiden kautta lentäen liidossa hupenevaa korkeutta pyritään löytämään lisää. Huonossa säässä lyhyt tehtävä voi olla vaikeampi lentää läpi kuin komean poudan monta kertaa pitempi, kilpailijat tietävät.
