Aittojärvellä Vanhalan talon aitan vintiltä löytyi merkillinen projekti
Aittojärven lakkautetun koulun veistosaliin – eli nykyisin kyläläisten käytössä olevaan toimitila ”Kyläkoloon” – ilmestyi viime viikolla kummallinen palapeli. Pöydillä oli arviolta 400-500 palasta entisvanhoista puisista talousastioista.
Kappaleet oli kannettu paikalle Vanhalan talon vanhan vilja-aitan vintiltä. Vuosiluvut paljastivat vanhimpien olevan 1800-luvun alkupuolelta. Antiikkitavaran nykyisen omistajan, Tellervo Kurtin toive oli, että kun joku tietäisi, mitä nämä ovat olleet ja osaisi vielä ne koota.
Vanhalan taloa perheineen kesäpaikkanaan käyttävä, Kempeleessä asuva Kurtti lupasi paikalle kokoontuneelle talkooväelle palkkioksi pienempiä esineitä, jos niitä saadaan ehjiksi koottua.
– Isommat palautetaan takaisin aitan vintille.
Ja löytyihän niille entisajan astioille nimiä, kun joukolla vanhoja muisteltiin.
Vaikka suurin osa kiuluista ja kupposista oli palasina, ehjinä olevista tunnistettiin ainakin vuodelta 1826 oleva piimäleili, voirasioita, suolaustiinuja sekä matalia maitokehloja, joita ennen meijerin keksimistä oli käytetty maidon kermoitukseen.
Jälkimmäisten palasia olikin joukossa valtaosa, monelta 1800-luvun vuosikymmeneltä.
Astioiden pyöreässä pohjassa olevat vuosiluvut ja nimikirjaimet paljastivat Aittojärven historiaan perehtyneelle Eija Taavitsaiselle, että niitä on värkätty useammassa sukupolvessa niin isäntien emäntien kuin vävyjenkin toimesta.
Asiantuntijaksi paikalle oli kutsuttu kansalaisopiston puutyönopettaja Esa Viuhkola, joka ensi alkuun silmäili työmaata epäuskoisesti - mutta lopulta arveli, että kyllä näistä joitain syntyy, kunhan oikeat palaset loksahtavat kohdalleen.
Ensimmäinen lihansuolaustiinu kurottiin malliksi yhteen rautavanteella. Samalla ihailtiin vanhan kansan käsityöläisten kädentaitoja: ”Nuorena on vitsaa väännetty.”
Alunperin kaikki puuastiat oli nähtävästi sidottu yhteen kuu-sennäreestä väännetyillä pannoilla.
Mutta miten tästä eteenpäin?
Vanhojen astioiden kunnostusta oli kyselty kansalaisopiston kurssiksi, mutta koulutoimesta oli kielletty, ettei minkäänlaisia kursseja enää järjestetä Aittojärven sisäilmaongelmista kärsivällä koululla.
Paikalla olleet kertoivat, ettei niitä ongelmia ole koulun viereisessä asuntola-veistosluokkarakennuksessa, jossa Kyläkolo ja tuleva työmaa nyt sijaitsevat.
– Jos tätä ei kurssiksi saada, niin tehdään kulttuuriteko vaikka omin voimin, paikanpäältä vakuuteltiin.
