Iijokiseudussa uutisoitiin Pudasjärven sijoittuvan maakunnan toiseksi huonoimmalle sijalle kuntia vertailevan aluekehityksen kokonaisindeksin perusteella.
Suomeksi sanottuna kyseisen tutkimuksen mukaan Pudasjärven elinvoima on Pohjois-Pohjanmaan heikoimmasta päästä ja suhteellisesti meillä menee kehnommin kuin muilla alueen kunnilla.
Perehdyin aiheeseen vierailemalla tutkimuksen tehneen Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n verkkosivuilla. Valtava tietotulva hyökyi vastaan. Äkkiseltään sain sivustolta enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Kyseisessä laajaa aluekehityksen tilannekuvaa mittaavassa tutkimuksessa kunnat on pisteytetty erilaisten indikaattorien mukaan. Laskelmissa selvitetään kunkin kunnan työllisyys-, yritys-, vetovoima, tulo-, koulutus- ja hyvinvointi- sekä muuta elinvoimadynamiikkaa. Näiden pääotsikoiden alla on yhteensä 17 muuttujaa aina työllisyysasteesta aloittaneiden yritysten määrään, väestönlisäyksestä tuloveroprosenttiin ja sairastavuusindeksistä vanhojen osakeasuntojen kauppojen määrään. On varmasti ihan tosi, että kyseisillä tilastofaktoilla mitattuna Pudasjärvi sijoittuu elinvoimaltaan maakunnan häntäpäähän.
Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, on toinen tarina. Pohdittavaksi jää, millä perusteella vertailuun vaikuttavat muuttujat on valittu. Olisi myös mielenkiintoista tietää, millaisella porrastuksella pisteet jaetaan. Suomen kuntakenttä on laajemmassakin mittakaavassa kummajainen, sillä maamme kunnat ovat keskenään niin erilaisia. Vaikka mittaustuloksia suhteutetaan kunnan kokoon, voidaan silti miettiä, mitä on mielekästä mitata ja miten tietoa painotetaan. Jo indikaattorien valinnassa on tehty arvovalintoja siitä, mitä asioita pidetään elinvoiman kannalta merkityksellisinä. Uskommeko numeroita vai silmiämme? Katsommeko taaksepäin vai eteenpäin? Keskustelua monimutkaisesta aiheesta on syytä jatkaa, jotta Pudasjärven elinvoimaa saadaan kasvatettua – joidenkin mittareiden mukaan.