Siirtolaisviikko toi runsaasti vieraita lahden takaa
– Pudasjärvi on julistautunut Suomen hirsipääkaupungiksi, mutta siirtolaisviikon monipuolisten tapahtumien perusteella se voitaisiin nimittää myös ruotsinsuomalaisten pääkaupungiksi, maalaili väitöskirjatutkija Kai Latvalehto sunnuntaina Pudasjärven siirtolaisviikon päätösseminaarissa Hirsikampuksella.
Teemaa oli omassa puheenvuorossaan jo lämmitellyt Ruotsinsuomalaisen keskusliiton puheenjohtaja Voitto Visuri, jonka mielestä tätä ei saisi jättää tähän. Viiden päivän ajan siirtolaisviikon monipuoliseen tarjontaan tutustunut ruosujen päämies oli näkemästään haltioitunut:
– Missään ei ole koskaan tällaista järjestetty. Tämä on suuri kunnianosoitus meille ruotsinsuomalaisille, ylisti 1960-luvulla Ylivieskasta Ruotsin Gävleen muuttanut Visuri ja toivoi, että tämä olisi pitemmälle vievän yhteistyön alku. Lauantaina hän oli jo käynyt neuvotteluja teatteriohjaaja Alpo Puhakan kanssa ”Ryyspoksi” -näytelmän viemisestä Ruotsiin.
Positiivisesti yllättynyt viikon saamaan suosioon oli myös Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen, jonka mukaan teemaviikon aikana käydyissä keskusteluissa on noussut ajatuksia mm. uusista ystävyyssuhteista, jotka voisivat edistää paikallista kulttuuri- ja elinkeinoelämää.
Mahdollisia ystävyyskaupunkeja voisi Timosen mukaan olla esimerkiksi Göteborgin lähellä oleva Pudasjärven kokoinen Lilla Edet tai seminaarissa esiintyneen pudasjärveläissyntyisen sosionomi Heino Kokon mielestä Borås, joka on Ruotsin pudasjärveläisten ”pääkaupunki”.
Siirtolaisviikko toi Pudasjärvelle runsaasti vieraita Pohjanlahden takaa. Pitää mennä kauas 1970-luvulle, kun viimeksi nähtiin näin paljon Ruotsin kilvillä olevia autoja osuuskaupan parkkipaikalla. Jo keskiviikkona torilla kansalaisopiston Reijo Kossin järjestämässä siirtolaislauluillassa ääntään viritteli puolensataisen yleisön joukossa melkoinen määrä Ruotsin vieraita.
Edellä mainittujen paikkakuntien lisäksi paikalla oli väkeä mm. Göteborgista, Trollhättanista, Märstasta ja Tukholmasta. Paikallisen yrittäjäjärjestön puheenjohtaja Marko Raution mukaan Pudasjärvi-markkinoilla ei ole hänen uransa aikana ollut näin paljoa väkeä.
Hyvin monet Ruotsin vieraat kävivät katsomassa siirtolaistaiteilija Viljo Luokkasen näyttelyä kirjastossa ja Pohjantähdessä. Jälkimmäisessä kiinteistössä pyörinyt Mika Ronkaisen dokumentti ”Laulu koti-ikävästä” sen sijaan jäi yleisötavoitteestaan ehkä samaan aikaan sattuneen muun tapahtumatarjonnan takia. Esimerkiksi ”Ryyspoksi” -näytelmä keräsi lähes täydet katsomot.
Siirtolaisuusilmiötä tarkasteltiin juhlaviikon päätösseminaarissa laajemmassa perspektiivissä. Siirtomaa-Suomen laulujensa ohessa Mikko Alatalo laajensi näkökulmaa kansanedustajan ominaisuudessa kertoen oman sukunsa siirtolaisuudesta.
Alatalon sukua Kiimingistä on aikain saatossa mennyt Ruotsin lisäksi mm. Kanadaan, Norjaan, Alaskaan ja jopa Australiaan. Yhteistä näille on, että he ovat yleensä elämässään pärjänneet. Alatalon johtopäätös oli, ettei siirtolaisiksi yleensä lähtenyt se heikoin kansanosa, vaan innovatiivisin porukka. Esimerkkinä tästä lavalle nousi Boråsin entinen sosiaalitoimen johtaja Heino Kokko, joka oli kouluttautunut asemaansa ravintolan tiskarista.
Suomen ja Ruotsin hallinnollisista eroavaisuuksista ja tulevasta kehityksestä vinkkejä tilaisuuden puheenjohtajana toimineelle, valtioneuvoston maakuntahallinnon muutosjohtaja Pauli Harjulle antoivat puheenvuoroissaan RSKL:n puheenjohtaja Visuri ja emeritus maaherra Eino Siuruainen.
Katsauksen menneisyyteen luoneen Siuruaisen viesti oli, että Suomi on ollut useamman kerran samanlaisessa rakenteellisessa muutostilassa kuin tänä päivänä. Tällä kertaa kasaantuvia ongelmia ei voida purkaa siirtolaisuudella eikä muuttoliikkeellä.
Ruotsissa lapsuutensa viettäneen ja sieltä 10-vuotiaana takaisin muuttaneen Latvalehdon mukaan ensimmäisen siirtolaispolven käsitys ruotsinsuomalaisuudesta on aivan erilainen kuin jälkipolvien. Identiteettiongelmia esiintyy ja siksi myös koko ilmiötä kuvaava käsitteistö kaipaa päivitystä.
”Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti” -kirjasta saatuja tutkimustuloksia esitellyt Juha Hagelberg totesi, ettei kaikki mennyt niin kuin on oletettu. Todellisista Pudasjärveltä Ruotsiin muuttaneiden määristä voi esittää vain arvioita.
– Tilastojen mukaan 40 vuoden aikana täältä lähti noin 2200 henkeä ja melkein saman verran palasi. Se ei voi pitää paikkaansa. Ruotsiin asettuneiden syntyperäisten pudasjärveläisten lukumäärä on lähempänä tuhatta kuin 500:aa, hän arvioi.
