Päivitetyn valtuustoaloitteen saatesanojen mukaan lapsirahan olisi tarkoitus korvata nykyinen vauvaraha, jota vuonna 2018 maksettiin 479 euroa Pudasjärvellä syntyneestä vauvasta.
Viime vuoden 60 vauvasta maksettiin yhteensä 25 260 euroa. Vuodesta 2009 lähtien vauvarahaa on nostettu eurolla vuodessa, Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi peräti satasella.
Aloitteen tekijät laskevat, että jos vauvoja syntyisi nykyiseen tahtiin, vuonna 2020 olisi kustannusten erotus nykyisen ja uuden käytännön välillä lähes sama.
Vuonna 2030 kustannukset nousisivat jo 340 000 euroon, mikäli syntyvyys pysyisi samana eivätkä lapsirahaan oikeutetut muuttaisi pois paikkakunnalta.
Kunnallisen lapsilisän maksun aloittamista perustellaan sillä, ettei nykyinen vauvaraha ole lisännyt syntyvyyttä.
Oletuksena on, että kymmenen vuotta maksettava raha kannustaisi perheitä pysymään paikkakunnalla, mikä vaikuttaisi sekä väestörakenteeseen että väestömäärään positiivisesti.
Aloitteen tekijät vetoavat Tilastokeskuksen tuoreeseen väestöennusteeseen, joka yltää vuoteen 2040 saakka. Se ei Pudasjärveä mairittele. Väki vähenee, syntyvyys laskee ja eläkeläisten määrä kasvaa suhteessa muihin ikäluokkiin.
– Tästä seuraa, että yhtä työssäkäyvää kohden on Pudasjärvellä yhä enemmän työvoiman ulkopuolella olevia. Taloudellinen huoltosuhde on tällä hetkellä 1:3 – eli yhtä työssäkäyvää kohden on kolme työvoiman ulkopuolella olevaa.
Tilastokeskuksen ennuste perustuu menneiden vuosien kehitykseen, eikä siinä oteta huomioon esimerkiksi tulevien poliittisten päätösten vaikutuksia.
Pienemmillä verotuloilla on hankalampaa nykyisten ja uusien palveluiden tarjoaminen, aloitteen saatesanoissa todetaan. Pelkkien valtionosuuksien varaankaan ei voi laskea, sillä ne ovat olleet laskusuuntaisia jo pitkään ja lisäksi vaikeasti ennustettavia.
Lisääntyvä lapsiluku vaikuttaisi positiivisesti myös valtionosuuksiin, eikä olisi pelkkä kuluerä, aloitteessa todetaan ja katsotaan lapsirahan olevan yksi mahdollisuus muuttaa tilannetta pitkällä tähtäimellä poliittisin toimin.
Lapsirahan ydin on siinä, että se houkuttelisi Pudasjärven omia nuoria jäämään paikkakunnalle ja perustamaan perheen. Muuttotappiokuntien osalta on katsottu tärkeämmäksi ”pitovoima” kuin ”vetovoima”, jolla houkuteltaisiin asukkaita muilta paikkakunnilta.
Lapsirahan katsotaan silti toimivan lisähoukuttimena – terveiden päivähoito- ja koulutilojen lisäksi – myös muualta paikkakunnalle muuttaville nuorille ja lapsiperheille.
– Tällöin vaikutetaan myös työikäisten ja veronmaksajien määrään. Pelkkä syntyvyyden kasvu ilman uusia veronmaksajia kasvattaa palvelutarpeita ja rasittaa huoltosuhdetta entisestään.
Pudasjärven tulevaisuutta ajatellen aloitteen tekijöiden mukaan on tärkeä saada syntyvyyden lasku pysäytettyä ja sen jälkeen edes hienoiseen nousuun.
– Syntyvyyden realistinen kehityskulku voisi olla pysyminen viime vuoden 60:n tasossa muutamien vuosien ajan. Sen jälkeen lapsiluku kasvaisi keskimäärin viidellä muutamien seuraavien vuosien ajan, lapsirahan vaikutuksia ennakoidaan.
– Vuoden 2010 taso, 79 lasta vuodessa, olisi mahdollista saavuttaa kymmenessä vuodessa ja saada väestörakenne huoltosuhteineen tasapainoon, kuntastrategiaan nojaavat aloitteentekijät uskovat.
Pudasjärven kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi nostaa asukasluku 10 000:n vuoteen 2027 mennessä.
Yli puoluerajojen kantavan valtuustoaloitteen ovat allekirjoittaneet keskustan Mari Kälkäjä, Juha Heikkilä, Onerva Ronkainen, Taina Vainio ja Marko Koivula; perussuomalaisten Mirka Väyrynen, Juho Kellolampi ja Paula Soronen sekä Tuula Kuukasjärvi (SD) ja Antti Tihinen (vas.)
Yleisradion muutama viikko sitten julkaiseman Väestökoneen mukaan Pudasjärven kaupunki on väestöllisessä kriisissä.
Väestökoneen ennusteen mukaan tänä vuonna ihmisiä kuolee (-117) enemmän kuin syntyy (+55). Luonnollinen väestönlisäys olisi vuoden lopussa 62 henkeä miinuksella. Lisäksi alueelta muuttaa pois ihmisiä (-428) eikä uusia asukkaita (+366) tule tarpeeksi tilalle.
Väestöllinen huoltosuhde ei ole tasapainossa, sillä lapsia (1641) ja eläkeläisiä (2509) on paljon työikäisiin verrattuna. Tämä merkitsee, että 3815 työikäisen on elätettävä 4150 työelämän ulkopuolella olevaa.
Huoltosuhde kertoo, kuinka monta ei-työikäistä on sataa työikäistä kohden. Pudasjärven hultosuhteen ennustetaan olevan vuoden lopussa 109.
Kunnan tilanne on huono, jos huoltosuhde on yli 85 ja väestönmäärän lasku kolmelta vuodelta enemmän kuin prosentti vuodessa. Pudasjärvi täyttää molemmat kriteerit.
Ennusteen mukaan Pudasjärven väkiluku alittaa 7 000 rajan vuonna 2028, jolloin työikäisiä olisi enää reilu 3 000 ja eläkeläisiä 2 700, lapsia ja nuoria vajaat 1 300. Huoltosuhde olisi 130.
Nykyisin noin 4 000 asukkaan Taivalkoskella työikäisiä on tämän vuoden lopussa 2 066, lapsia ja nuoria 755 ja eläkeläisiä 1 234. Huoltosuhde on 96.
3 500 asukkaan raja alittuu vuonna 2030. Työikäisiä on tuolloin 1 600, eläkeläisiä reilu 1 400 ja alaikäisiä vajaat 550. Huoltosuhde on jo 121.
YLEn väestöennuste on laadittu nykyisellä syntyvyydellä. Mahdolliset käänteet eivät ole ennustettavissa. Saadaanko ne lapsirahalla aikaan?
