Pu­das­jär­ven tu­le­vai­suus ei näytä va­loi­sal­ta

Mikäli tilastot pitävät paikkansa

Seutukaupunkiverkosto, johon Pudasjärvikin kuuluu, on teettänyt seutukaupunkianalyysin verkoston 55 kaupungista. Tutkimuksen teki aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan.

Tutkimuksen tekijät Timo Aro ja Susanna Haanpää korostavat, että tänä päivänä ei ole helppoa kehittää seutukaupunkeja tai ylipäätään pieniä ja keskisuuria kaupunkeja.

– Kaikki seutukaupungit ovat käyneet läpi kolminkertaisen rakennemuutoksen, kun samanaikaisesti ovat muuttuneet niin teollisuuden, palveluiden kuin osaamisenkin rakenteet, sanoo Aro.

Moni asia, joka hetki sitten näytti selkeältä, on tutkijoiden mielestä mennyt kerta toisensa jälkeen uusiksi. Erityisesti seutukaupunkien pienet kaupungit ovat äkillisten rakennemuutosten tilanteessa erityisen herkkiä.

Tilastoanalyysissä oli mukana siis 55 seutukaupunkia. Kaupunkien väkiluku vaihteli 5 500 asukkaasta 53 000 asukkaaseen vuonna 2017. Pudasjärvi kuului alle 10 000 asukkaan kaupungin joukkoon.

Luvut eivät näytä Pudasjärven kohdalla lohdullisilta. Teollisuuden toimialan työpaikkakehitys on vuosina 2010-2015 vähentynyt 26,7 prosenttia. Julkisen sektorin työpaikkoja on hävinnyt samana aikana kuitenkin vain 1,8 prosenttia, kun maan keskitasolla vähennys on 4,3 prosenttia.

Työllisyysasteessakin Pudasjärvi pärjäsi kehnosti 58,4 prosentilla. Luku oli kolmanneksi heikoin tutkituista kaupungeista.

Tästä syystä taloudellinen huoltosuhde on Pudasjärvellä lähes kaoottinen. Huoltosuhde on laskettu vuoden 2016 aineiston pohjalta. Pudasjärvellä sataa työllistä kohden on 224,2 ei-työllistä henkilöä. Luku on maan toiseksi huonoin heti Lieksan jälkeen.

Lohdullisilta eivät näytä myöskään muuttotappioluvut. Asukaslukuun suhteutettuna suurimmista muuttotappioista kärsivistä kaupungeista Pudasjärvi on neljänneksi huonoin.

Valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä ihmettelee analyysin tuloksia, mutta myöntää, että Pudasjärvellä toimintavoissa ja asenteissa on parantamisen varaa.

– Tutkimus vaikuttaa luotettavalta, joten eihän tässä tilanteessa voi kuin suunta ylös. Kaupungin organisaatiossa mietitään ankarasti toimenpiteitä työllisyyden, asukasluvun ja hyvinvoinnin eteen.

Pudasjärven ehdottomana valttina Kälkäjä pitää kuitenkin kaupungin turvallisuutta.

– Täällä lapset voivat vielä liikkua vapaasti eikä vanhempien tarvitse pelätä jälkikasvunsa puolesta.

Pudasjärvellä sataa työllistä kohden on 224,2 ei-työllistä
Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä