Maaseudun osallisuus keskiössä kansainvälisessä hankkeessa
Pudasjärven seurakunta on päässyt ainoana suomalaisena seurakuntana mukaan kansainväliseen sosiaalista syrjäytymistä harvaan asutuilla seuduilla ehkäisevään hankkeeseen.
Hankkeella on Euroopan unionin Erasmus- ohjelman rahoitus tälle ja ensi vuodelle. Pudasjärven seurakunnasta ei tarvita rahallista panostusta ja hanke kustantaa esimerkiksi seurakunnan työntekijöiden matkat ja oleskelun kursseille, joita hanke tulee järjestämään.
Tuo SARAH -hanke (Social Activities in Rural Areas for Hidden People) on Saksan, Unkarin, Viron ja Suomen yhteistyöprojekti, joka aloitti toimintansa syyskuun puolessa välissä, kertoo Pudasjärven seurakunnan diakoni Helena Koivukangas.
Hankkeen kärkenä on sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen harvaan asutuilla seuduilla. Mukaan on kustakin maasta kutsuttu neljä asiantuntijaa.
Johtoryhmään kuuluu yksi henkilö jokaisesta maasta. Ryhmä suunnittelee kolme konferenssia, joissa jaetaan muun muassa opittua ja keskustellaan mekanismeista ja lähestymistavoista, jotka mahdollistavat osallisuuden maaseutualueilla.
Suomesta ovat mukana diakonia-asiantuntija Irene Nummela ja projektipäällikkö Jaana Alasentie Kirkkohallituksesta, aluekoordinaattori Lea Rättyä Diakonia-ammattikorkeakoulusta sekä diakoni Helena Koivukangas Pudasjärven seurakunnasta.
Hankkeeseen haluttiin mukaan sellainen seurakunta, joka on muualta kuin eteläisestä Suomesta ja jossa on kiinnostusta tällaiseen hanketyöhön ja työn kehittämiseen. Näillä kriteereillä Pudasjärven seurakunta kutsuttiin mukaan hankkeeseen.
Kirkkoherra Timo Liikasen mielestä on hienoa, että Pudasjärven seurakunnan toimintaympäristö ja diakoniatyö tulee esille tällä tavalla kansainvälisellä tasolla. Samalla voidaan saada hankkeen kautta erilaisia näkökulmia toiminnan kehittämiseen.
– Ensimmäinen konferenssi pidettiin syyskuussa Unkarin Budapestissä. Konferenssissa saatiin tietoa eri maiden yhteiskunnallisesta sekä kirkollisesta tilanteesta. Lisäksi tutustuttiin kahteen Unkarin maaseudun alueeseen ja siellä tehtävään kirkon työhön sekä syrjäytymisen problematiikkaan, Helena Koivukangas kertoi.
Luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat Unkarissa suhteellisen pieniä vähemmistökirkkoja. Vuoden 2001 väestölaskennassa 3% unkarilaisista ilmoitti kuuluvansa luterilaiseen kirkkoon, kreikkalaiskatoliseen kirkkoon 2,6 %
Luterilaisen kirkon merkitys unkarilaisyhteiskunnassa on em. prosentuaalista osuutta suurempi, sillä luterilainen kirkko ylläpitää monia lastentarhoja, peruskouluja ja lukioita sekä vanhainkoteja.
Unkarin evankelis-luterilainen kirkko on jaettu kolmeen hiippakuntaan, joita piispa johtaa. Kirkon hallinnollinen keskus sijaitsee Budapestissa, josta käsin koordinoidaan ja tuetaan seurakuntien työtä.
Diakonia on seurakunnissa tärkeää, koska yhteiskunta ei kykene hoitamaan varsinkaan maaseudun syrjäseudulla asuvia vanhuksia.
Maaseudun nuoret muuttavat joko suurkaupunkeihin tai ulkomaille, ja näin pienet seurakunnat pienillä paikkakunnilla ikääntyvät ja kutistuvat. Esimerkkinä köyhyydestä on, että pahimmillaan vanhus saattaa saada vain viisi euroa eläkettä.
Unkarin seurakunnilla on monia palveluja köyhimmillä alueilla, esimerkiksi ruokapalvelua yksinäisille ihmisille. Kirkolla on 45 laitosta, joissa on muun muassa asuntoja vanhuksille ja päihteistä kärsiville ihmisille. Työntekijöitä on 2000.
Seurakuntalaiset ovat aktiivisesti mukana toiminnassa. Esimerkiksi jumalanpalveluksen lopuksi tarjotaan kaikille halukkaille ruokaa, jonka vapaaehtoiset ovat järjestäneet alusta loppuun saakka.
Sarah-projekti kokoontuu seuraavan kerran ensi maaliskuussa Järvenpäässä. Silloin tarkastellaan, missä vaiheessa kukin maa on projektiensa suhteen sekä tarkennetaan viestintä- ja arviointisuunnitelmaa projektin loppuvaiheeksi.
Ennen tuota tapaamista Pudasjärven seurakunnassa kysellään vapaaehtoisia diakonian yhdyshenkilöitä sivukyliltä tuomaan tarvittaessa viestiä sivukylien asukkaiden tilanteesta ja avun tarpeesta työntekijöille.
Sen jälkeen työntekijät ovat yhteydessä kohdehenkilöön ja tarpeen vaatiessa tekevät kotikäynnin tai ohjaavat asianmukaisiin palveluihin. Lisäksi järjestetään vapaaehtoisille koulutusta.
Koulutuspäivät ovat Pudasjärvellä Hilturannan leirikeskuksessa helmikuussa. Kouluttajaksi tulee Irene Nummela Kirkkohallituksesta.
– Olemme saaneet jo kiitettävästi entisiä, sekä uusia yhdyshenkilöitä eri sivukylille, Helena Koivukangas iloitsee.
Oman kylän yhdyshenkilöiksi ovat hänen mukaansa lupautuneet Kyllikki Syrjäpalo Korpiselta, Terttu Salmi Aittojärveltä, Kaisa Nivala Sarakylästä, Marita Laakkonen Sotkajärveltä, Katja Särkelä ja Virpi Holappa Metsälästä, Onerva Ronkainen Paukkerinharjulta, Taina Vainio Puhoskylästä, Annikki Paavola Hetekylästä, Eeva Ritola Marikais-/Kongasjärveltä, Tuovi Määttä Siurualta, Saara Jussila Jaalangasta, Mirka Pääkkö Pärjänsuolta ja Ulla Salmela Livolta.
– Mikäli olet kiinnostunut tällaisesta tehtävästä omalla kylälläsi tai toimit jo yhdyshenkilönä eikä nimeäsi mainita tässä, voit olla yhteydessä diakoniatyöntekijöihin tai virastoon, Koivukangas kehottaa.
