Pian satavuotiaan, Sarakylän vanhimman hirrestä tehdyn koulurakennuksen rakenteet ovat kuin luuta, huomasi sen kattoremontin aloittanut yrittäjä Markus Särkelä.
Työmaa alkoi vanhojen huopakerrosten poistolla. Vain muutaman läpiviennin kohdalla rakentajat joutuivat pieniin korjaustöihin.
Mutta katon jyrkkyys ja pitkät lappeet toivat urakan saaneelle Syötteen rakennuspalvelulle ongelman.
Urakkaan sovittu alihankkija ei saanutkaan vaativaan kattotyöhön väkeä, joten Särkelän työmiehet Jarmo Särkelä, Pekka Naumanen, Tuomas Luokkanen ja Aleksi Posio tekevät senkin.
Vanhan huopakaton purku ei ihan mitä tahansa työtä ole, vaan se piti tehdä asbestipurkuna.
Kun kaikki kolme huopakerrosta oli purettu, selvisi ettei uutta huopaa voi ilman alustan tasausta tehdä, Markus Särkelä kertoi.
– Jälki olisi tullut huonoa eikä kuumentamalla tehtävä huovan asennus olisi ollut helppoa, rakennuksen välipohja kun on purutäytteinen.
Töitä on tehty koulun 1960-luvulla valmistuneen osankin kimpussa. Lämmitysjärjestelmän taannoisen muutoksen takia savupiippua lyhennettiin ja asuntosiiven ympäristön salaojitus pantiin kuntoon.
Viime kesänä vanha koulurakennus maalattiin. Lämmitysjärjestelmä on kunnostettu ja liikuntasalin lattia uusittu kahden edelliskesän remonteissa.
Sarakylän koulunmäen rakennuksista vain alkuperäiset navetta ja ulkosauna ovat toistaiseksi jääneet kunnostustöiden ulkopuolelle.
Kattotyö, kuten muutkin tälle kesälle Sarakylän koululle suunnitellut remontit ovat sujuneet niin, että valmista tulee ennen koulutyön alkua.
Kipinän koulun laajennus ja remontti valmistuu suunnitellun aikataulun mukaisesti, vakuuttaa vastaava mestari Jukka Raappana Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy:stä.
– Koulutyö pääsee alkamaan normaalisti ja päiväkotilaiset pääsevät uusiin tiloihinsa jo elokuun ensimmäisellä viikolla.
Sisätilat saadaan Raappanan mukaan valmiiksi koulujen alkuun mennessä, mutta ulkotyöt jatkuvat kuistien ja vanhan puolen pihan osalta vielä syyskuulle.
Hirvaskosken koululla kesän aikana Asuntoinsinöörien urakoima ulkoseinien pintaremontti valmistui viime viikolla. Suurin työ oli Raappanan mukaan kakkosrakennuksen maalaus.
Urakkaan kuului myös opetustiloiksi muutetun entisen opettajain asuintalon ilmanvaihdon tutkiminen ja säätäminen kohdilleen. Sisäilmaongelmiin viittaavia pommeja ei Raappanan mukaan löydetty.
– Vanha rakennus ja koneellinen ilmastointi on huono yhdistelmä. Alipaine kiskoo sisään hajuja joka ikisestä pikkureiästä .
Lakarin koululla Asuntoinsinöörit ovat käyneet kesän aikana tutkimassa hiljattain esille noussutta kattovuotoa, jossa vettä oli tullut opettajainhuoneen lattialle kahtena keväänä.
Raappanan mukaan kattorakenteita on tiivistetty ja kohonneita naulauksia uusittu. Erääksi syyksi tapahtuneisiin kattovuotoihin hän arvelee myös välilaipion puutteellista lämmöneristystä, joka on aiheuttanut kosteuden tiivistymistä rakenteisiin.
Ongelmallisin paikka on hänen mielestään koulun arkkitehtuuriin kuuluva opettajainhuoneen ”AIV-torni”, joka kerää talven lumet ja kevään jäät taitteisiinsa.
– Ongelmakohteen poistamista ja uusiksi laittamista on jo alustavasti suunniteltu.
Vanha, ilman höyrysulkuja oleva rakennus ja jälkeenpäin asennettu koneellinen ilmastointi on huono yhdistelmä, tietää Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy:n vastaava mestari Jukka Raappana.
Sisätiloihin muodostuva alipaine saa hänen mukaansa aikaan sen, että ilmanvaihto kiskoo mahdollisia hajuja ja haitta-aineita rakenteista.
Myöskään painovoimaiselle ilmanvaihdolle aikanaan suunniteltujen rakennusten sisäinen ylipaine ei ole Raappanan mukaan suotavaa.
– Se saattaa siirtää talvisaikaan muodostuvaa seinä- ja kattorakenteiden kastepistettä ei-toivottuun paikkaan – eli eristeisiin, mistä ei hyvä seuraa.
– Nyrkkisääntö pitäisi olla, että ilmanvaihto, mikä on aikanaan rakennettu painovoimaiseksi, pitäisi sellaisena säilyttää. Koneellista ilmastointia ei saisi niihin laittaa, vaan tarvittaessa perinteisesti avata ikkunat tuuletuksen vuoksi.
Se, miksi julkisissa rakennuksissa kärsitään sisäilmaongelmista, johtuu Raappanan mukaan vallitsevasta lainsäädännöstä. Yksityisellä puolella vastaavia ongelmia ei juurikaan esiinny.
– Laki velvoitti kunnat ja valtion laittamaan kiinteistöihinsä koneellisen ilmastoinnin ja tässä sitä ollaan.
– Klassinen esimerkki seurauksista on vielä nähtävillä Rimminkankaalla, toteaa vastaava mestari, jonka mukaan tämä ei ole yksin Pudasjärven, vaan koko Suomen julkisten rakennusten ongelma.
– Painovoimaisen ilmanvaihdon aikaiset, vedon aiheuttamat perinteiset flunssat ovat kadonneet. Jos nyt tulee jollekin nuha, se johtuu sisäilmaongelmista, hän karrikoi.