Pudasjärven kirkollisveroäyri säilyy 1,5 prosenttina, päätti kirkkovaltuusto maanantaina äänestyksen jälkeen seurakuntakodilla vuoden kolmannessa kokouksessaan.
Tulevan vuoden talousarvion ja seuraavien vuosien toimintasuunnitelman laadinnan tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2021 talous on tasapainossa nollatuloksella.
Pohjaesityksestä poikkeavan esityksen teki Kirkko keskellä arkea -ryhmittymän Marja Lantto, Toimiva seurakunta – lähellä ihmistä -valtuustoryhmän Eija Ikosen kannattamana.
Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä veronkorotuksen puolesta äänesti lisäksi edellisen ryhmittymän Mauno Ruokangas. Äänestyksen lopputulos oli 20–3, nykyisen veroprosentin puolesta.
Käytännössä päätös merkitsee sitä, että Pudasjärven seurakunta alkaa hakea taloutensa tasapainottamista henkilöstön vähentämisen kautta – sen lisäksi, että Liepeen pappila ja Kanttorila myydään, lisätään puun myyntiä ja säästetään muissa toimintakuluissa.
Samassa kokouksessa päätettiin panna vain kyseiset kiinteistöt myyntiin jo tänä syksynä, mutta ei vielä säästötoimien toisessa vaihtoehdossa mainittua Hilturannan pappilaa. Tämä merkitsee sitä, että harkinnassa on nyt kahden henkilötyövuoden sijasta kolmen työntekijän vähennys.
Valtuutettujen puheenvuoroissa nostettiin esiin ”neljäs vaihtoehto”, jotta irtisanomisilta vältyttäisiin. Kukaan ei kuitenkaan osannut kummempaa ratkaisua ongelmaan esittää.
Henkilöstövähennyksiin toivottiin aikalisää ja inhimillisyyttä, sillä 3-2 vuoden kuluttua se voitaisiin tehdä eläköitymisien kautta.
Lisäksi ehdotettiin seurakunnan omistamista metsistä puunmyynnin lisäystä ja muita säästöjä. Myös Hilturannan pappilan myyntiä pohdittiin, koska vajaakäytöllä olevan kiinteistön vuotuiset käyttökulut ovat noin 60 000 euroa.
Toisaalta kirkollisveron säilyttämistä ennallaan puollettiin sillä, että Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaan veronkorotus on viimeinen keino talouden tervehdyttämiseksi, koska sen on todettu lisäävän kirkosta eroamisia ja sitä kautta vähentävän kirkollisveroja.
Kirkkohallituksen mukaan ensin on katsottava säästötoimia, jotka koostuvat pienemmistä puroista, sen jälkeen on tarkasteltava kiinteistöistä luopumista ja vasta seuraavaksi henkilöstön vähentämistä.
Talouspäällikkö Timo Niskasen mukaan tällä henkilöstöllä elettäisiin vielä ensi vuosi, mutta tulevien kolmen vuoden talousarviot uhkaavat ylittyä noin 150 000 eurolla, jos säästötoimiin ei ryhdytä.
–Taloutta on ryhdyttävä tervehdyttämään aikaisessa vaiheessa, sillä vaikeat päätökset ovat tulevaisuudessa edessä joka tapauksessa.
Kokouksen alkuun luettiin seurakunnan työntekijöiden kokouksessaan kuun alussa antama lausunto, jossa toimintakuluihin olisi helposti löydettävissä jopa 29 000 euron säästöt.
Kirkko keskellä arkea valtuustoryhmän varajäsen Taina Vainio peräsi, että paljonko säästöä vielä löytyisi, jos niitä etsittäisiin vaikeimman kautta? Hän uskoi niitä pakkotilanteessa löytyvän.
Useimmissa puheenvuoroissa todettiin tilastollinen karu todellisuus: väki seurakunnasta vähenee sekä vanhenee ja verotulot niiden mukana. Talouden tasapainotustarve on todellinen.
Vuodesta 2003 haudattujen määrä on kirkkoherra Timmo Liikasen pysynyt keskimäärin 120 vainajan tasolla, mutta kastettujen määrä on tipahtanut reilusta 80:stä puoleen.
– Nollatulosta ei vuonna 2021 saavuteta muutoin kuin veroprosenttia korottamalla tai henkilöstöä vähentämällä. 100 000 euron säästöjä ei saada aikaan toimintakuluja karsimalla, hän totesi.
Seuraavaksi asia menee kirkkoneuvostoon, jonka tehtävänä on etsiä vaihtoehtoisia säästöjä. Mikäli henkilöstövähennyksiin päädytään, alkaa tuotannollis-taloudellinen menettely, eli Tuta-neuvottelut.
Vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi:
1. Liepeen pappila ja Kanttorila myydään ja kolmen henkilötyövuoden vähennys.
2. Liepeen ja Hilturannan pappilat sekä Kanttorila myydään ja kahden henkilötyövuoden vähennys.
3. Liepeen pappila ja Kanttorila myydään ja nostetaan kirkollisveroprosenttia 1,5:stä 1,7:ään.
4. ”Neljäs vaihtoehto” – mikä?