Pudasjärven väkiluku kääntyi yllättäen nousuun huhti-toukokuun vaihteessa, vaikka väheni perinteisen tasaisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Asukasluku kuitenkin laski vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 46 hengellä. Kesäkuun lopussa asukkaita oli 7829, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Pitempiaikaisen tasaisen vauhdin tahdissa siis mennään, sillä viime vuosien poistuma on ollut keskimäärin 100 henkeä vuodessa. Viime vuonna 115 henkeä.
Mikäli toukokuussa alkanut suuntaus jatkuisi vuoden loppuun saakka, Pudasjärven väkiluku ylittäisi edellisen vuoden lukemat ja väestökato olisi pysäytetty – ainakin hetkellisesti.
Asiaan vaikuttaa vielä opiskelijoiden lähtö muille paikkakunnille, mikä laskee asukaslukua syksyisin.
Suurimmaksi osin Pudasjärven väkilukuun vaikutti tällä kertaa luonnollinen väestönkehitys eli syntyneiden suhde kuolleisiin.
Elävänä syntyi puolen vuoden aikana 16 vauvaa, mutta kuolo korjasi elinkaaren toisesta päästä 50 vainajaa. Syntyvyys on ollut laskussa jo pitemmän aikaa, vanhenevan väestörakenteen vuoksi.
Pudasjärvellä syntyi viime vuonna yhteensä 55 lasta, joten tässä suhteessa ollaan tilastollisesti pahasti jäljessä. Odotettujen ”korona-vauvojen” oletettu syntyminen ajoittuu vuoden vaihteeseen, joten kaikki eivät taida ennättää tämän vuoden tilastoja kaunistamaan.
Luonnollinen väestönkehitys oli puolen vuoden ajalta 33 henkeä miinuksella. Vastaava luku koko viime vuodelta oli -75 – eli trendi jatkuu.
Muuttoliikkeen vaikutus väen vähenemiseen oli tällä puolivuotiskaudella aikaisempia vuosia huomattavasti vähäisempää.
Koko viime vuonna kuntien välinen muuttoliike vei Pudasjärveltä nettona 108 asukasta, tämän vuoden kesäkuuhun mennessä on lähtenyt vasta 27. Maahanmuutto ulkomailta paikkasi tilastoa vielä 19 hengellä – joten muuttoliikkeessä menetettiin vain kahdeksan kaupunkilaista.
Suurin osa muutoista on tapahtunut tammi-maaliskuun aikana. Sitä seuranneena korona-aikana maan sisäinen muuttoliike pysähtyi Pudasjärvellä kokonaan, mutta kaupunkiin saatiin kuusi maahanmuuttajaa.
Poikkeusolot eivät sentään vaikuttaneen aviolliseen elämään. Viime vuonna liittoja solmittiin 17 kappaletta ja erottiin yhdeksässä tapauksessa. Nyt puolen vuoden aikana häitä on vietetty yhdeksän ja erottu neljässä tapauksessa.
Positiivinen käänne pitkään käynnissä olleelle maaseudun tyhjentämiselle näyttää tapahtuneen tämän koronakevään aikana.
Olettaa voi, että Pudasjärvelle kirjansa muuttaneiden muutamien koronapakolaisten lisäksi vaikutusta väkiluvun suunnan kääntymiseen on ollut myös työllisyystilanteella. Se ei ole heikentynyt samassa suhteessa muun maakunnan kanssa.
Käynnissä Pudasjärvellä on useita mittavia rakennusprojekteja. Vaikka töitä tehdään suurelta osin vierasvoimin, on niitä löytynyt myös paikallisille. Pitovoiman lisäksi työmaista on tullut huomattavia kerrannaisvaikutuksia paikallistalouteen.
Muuttoliike kasvukeskuksiin laimeni maaliskuusta alkaen muualtakin kuin Pudasjärveltä.
Taivalkoskella väki väheni puolessa vuodessa 30 hengellä, asukaskuvun ollessa kesäkuun lopussa 3 945.
Muuttoliike vei väkeä tammi-helmikuun aikana, mutta tahti pysähtyi toukokuulle tultaessa. Kesäkuussa palattiin alkutalven tasalle. Taivalkoski menetti toisiin kuntiin nettona 21 asukasta, mutta sai ulkomailta viisi tilalle.
Puolen vuoden aikana syntyi elävänä 14 uutta taivalkoskelaista, mutta maan multiin siunattiin 27 vanhempaa kuntalaista. Sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat viimevuotisessa vauhdissa. Avioliittoja solmittiin kuusi ja ero tuli kolmessa tapauksessa.
Muista naapuripitäjistä noin 3180 asukkaan Posio menetti 16 henkeä. Asukasluku laski maaliskuulle, mutta kääntyi sen jälkeen hienoiseen nousuun.
2530 asukkaan Puolangalla väkiluku väheni tammikuussa, mutta nousi lähes ennalleen toukokuussa. Asukasluku aleni puolessa vuodessa vain yhdellä hengellä.
Ranuan 3780 asukkaasta poistui tasaisesti tavalla tai toisella lopulle 40. Noin 2680 asukkaan Utajärveltä lähti vähin äänin väkeä reilut 30.