Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toteaa suomalaisen perinteisen median kantavan hyvin vastuunsa toiminnastaan.
– Suomalainen sanomalehdistö on hoitanut asiansa hyvin.
Niinistö kommentoi sanomalehtien roolia viime viikon torstaina, kun hänen luonaan Mäntyniemessä vieraili 41 paikallislehtien päätoimittajaa. Presidentin mukaan perinteinen media kantaa vastuunsa siitä, mitä kirjoitetaan julkisesti. Journalistin ohjeisiin perustuva itsesääntely toimii.
– Se on aika kova vastuu. Suomessa se (itsesääntely) on toiminut äärettömän hyvin ilman, että kukaan on valittanut sananvapauden kaventamisesta silloin, jos nimimerkillä yritetään mennä käyttämään rikoslain tunnusmerkistöjä täyttävää kieltä.
Toisin on hänen mielestään internetissä, missä meno on vauhdikasta ja vaarallistakin. Niinistö kommentoi muun muassa sosiaalisen median toimintaa muuttuneessa mediakentässä, jossa ei lehdistöön verrattuna tunneta alustan vastuuta julkaisuista. Suuret yhtiöt eivät koe rooliaan samanlaiseksi perinteisen median rinnalla, vaan tarjoavat omasta mielestään puhtaasti vain teknisiä palveluja.
– Tästä käydään keskustelua nyt laajemminkin ja tässä asiassa olisi kyllä kehittämisen varaa.
Presidentti iloitsi siitä, että hän sai vieraakseen laajan edustuksen ympäri Suomea. Pudasjärven terveiset paikalle toi Iijokiseudun päätoimittaja Martta Oinas-Panuma.
Tilaisuudessa luotiin lyhyt katsaus paikallislehdistöön: suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteenlaskettu levikki on noin 770 000 kappaletta ja lukijamäärä lähes 2 miljoonaa silmäparia.
Niinistö pitää paikallislehdistön tärkeimpänä tehtävänä yhteisöllisyyden luomista ja ylläpitämistä omilla alueillaan.
– Paikallislehdistö pitää lähimpiä yhteisiä asioita esillä ja tarjoaa ihmisille myös mahdollisuuden välittää omia mielipiteitään ympäristöön. Uskon, että lukijat arvostavat, että tietävät, mitä omien seinien ulkopuolella läheisyydessä tapahtuu ja on luvassa.
Kahvitilaisuudessa presidentti kommentoi monia ajankohtaisia aiheita. Pudasjärvenkin elinkeinoelämässä ja kehityksessä yhä suuremmassa roolissa oleva matkailuala sai presidentiltä kannustusta. Niinistön mukaan matkailulle on kysyntää ja Suomi on noussut aivan uuteen asemaan viimeisten vuosien aikana:
– Suomen arvo matkailumaana on kehittynyt valtavaa tahtia. Suomi on kiinnostava maa.
Väki liikkuu myös maan sisällä – sekä työn että matkailuelämysten perässä. Presidentti sanoo uskovansa kahden asumisen mallin yleistymiseen. Maaseudun tulevaisuuden joulukuussa julkaistun tutkimuksen mukaan yli 800 000 suomalaista suunnittelee vakavasti maalle muuttamista.
– Se on hyvin positiivinen tulema. Olisin taipuvainen ajattelemaan kahden asumisen mallia. Varmasti se miljoona, jollei puolitoista, jo viettää aikaa kesähuviloidensa puitteissa, joista on jo tullut talviasuttavia. Sehän tuo huomattavaa väljyyttä siihen, missä sitten alkaa oleskella ja minkä tuntee kodiksensa, Niinistö kommentoi.
– Varmasti on ihan houkuttelevuustekijöitä, kuten asuntojen hintataso, väljyys, luonnonrauha. Ne ovat kaikki sellaisia, joita suurempi osa kuin miljoona arvostaa, jos vain ulkonaiset olosuhteet antaisivat siihen mahdollisuuden. Jos joku tuntuu houkuttelevalta, ei se ole hyljättyä, presidentti sanoi.
Myös Pudasjärvellä kaksoiskuntalaisuus ja kesämökkien muuttaminen ympärivuotisiksi kodeiksi on säännöllisesti ollut esillä eri yhteyksissä jo vuosien ajan.
Tolkun ihminen on seikkaillut etenkin suomalaisessa lehtikirjoittelussa ja toisinaan puheissakin siitä saakka, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö alkoi käyttää käsitettä luettuaan Jyri Paretskoin kolumnin paikallislehdestä. Niinistön mukaan tolkun ihmisillä on edelleen sijaa Suomessa. Ymmärtääkseni tolkun ihminen kunnioittaa muita eikä sorru ylilyönteihin. Hän ei kiihkoile tai julista mustavalkoisesti ajatuksiaan. Alun perin käsitettä käytettiin kuvaamaan maahanmuuttokeskustelun kärjistymistä suuren pakolaisjoukon saavuttua Suomeen vuonna 2015. Puheet tolkun ihmisistä ovatkin jääneet elämään etenkin juuri maahanmuutosta ja suvaitsevaisuudesta keskustellessa.
Presidentin mukaan tolkun ihminen on sellainen, joka ei ole ensimmäiseksi moittimassa toisia, vaan ajattelee vakaalla, suomalaisella ja rauhallisella ajattelutavalla. Presidentti on sitä mieltä, että tolkun ihmiset voisivat olla torjumassa äärimmäisyyksiin menevää mielipiteiden vaihtoa ja esimerkiksi netin nimettömänä huutelevaa joukkoa. Asenteet ovat koventuneet ja vihapuheesta puhutaan tuon tuosta.
– Vihaksi yltyvä keskustelu saattaa purkautua konkreettisina, fyysisinä vihan ilmiöinä. En usko, että viittä vuotta ennen sisällissotaa kukaan Suomessa osasi kuvitella, että minustakin tulee tappaja. Ihmismieli on arvaamaton, jos lähdetään joukkoliikkeisiin, joissa lisätään kierroksia toinen toisiaan vastaan. Tällainen pitää osata torjua, presidentti lausui ja totesi uskovansa, että nyky-Suomessa ääriliikkeet pysyvät suhteellisen pieninä – ja hyvä niin.