Pohjois-Pohjanmaa on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Se on osaava, kansainvälinen ja elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, tasapainoisesti kehittyneen Suomen toinen keskus.
Maakunnan kaupunkialueet ja maaseutu ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Näin on kirjoitettu visioksi – tavoitteeksemme vuonna 2020 päättyvälle alueemme uudelle, EU:n komission hyväksymälle Manner-Suomen maaseudun kehittämisen rahoituskaudelle.
Tavoitteemme saavuttaminen tuntuu kaksi vuotta sen kirjaamisen jälkeen haasteelliselta. Vähän liian kauan meni taas, ennen kuin rahoituskausi todella lähtee liikkeelle. Tukipäätöksiä hankkeille ja yritystuille teemme näillä tiedoin kuluvan vuoden lopussa.
Toivottavasti kehittämistyötä kuitenkin tapahtuu jo ennen sitä. Lisäksi lohdutuksena voimme todeta ohjelmakauden jatkuvan vuoden 2023 loppuun.
Vaan eipä täällä odottelemaan ole jäätykään. Uudesta ohjelmakaudesta on järjestetty lukuisia tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Näin ovat tehneet kaikki alueemme viisi Leader-ryhmää kuin myös alueen Ely-keskus.
Tilaisuuksissa on ollut osallistujia sadan hengen molemmin puolin. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksien yhteyteen on voinut varata myös niin sanottuja klinikka-aikoja Ely-keskuksen asiantuntijoilta rahoituksen yksityiskohdista.
Ohjelman toimeenpano vaikuttaa nyt kevään aikana saamamme tiedon valossa varsin erilaiselta vanhaan, aiempiin ohjelmakausiin perustuneihin ennakko-odotuksiin nähden.
Alkanut ohjelmakausi ja siihen liittyvien hankkeiden hakeminen vaatii vanhoilta toimijoilta uuden opettelua ja erilaisen logiikan sisäistämistä. Otamme haasteena vastaan uudet tukimuodot, uudet runsaat toimenpiteet ja uuden sähköisen käsittelyn järjestelmän.
Asiakas ja Ely-keskus asioivat jatkossa ihannetapauksessa ainoastaan sähköisen Hyrrä-järjestelmän kautta. Emme enää lähettele puolin tai toisin paperisia asiakirjoja, emmekä sähköposteja, sillä kaikki asiat kirjautuvat automaattisesti tietojärjestelmään. Parhaimmillaan asiakas voi seurata järjestelmästä asiansa etenemistä.
Ohjelma-asiakirja on runsas mm. lukuisten toimenpiteiden ansiosta ja siksi oikean toimenpiteen ja tukitason löytyminen voi vaatia apua Ely-keskuksen asiantuntijalta.
Uusista tukimuodoista nostan tässä esille kovasti kiinnostusta herättäneen perustettavan yrityksen tuen – mutta samalla totean, ettei maaseuturahastossa ole enää käytössä yksittäisten yritysten vanhan muotoista kehittämistukea.
Ohjelmakauden suurista muutoksista kehittämispuolella nimeäisin ensimmäiseksi sen, että yritysten kehittäminen vaatii nyt aiempia ohjelmakausia enemmän yhteistyötä.
Uutta ohjelmakautta voisikin kuvata jopa niin, että yritysten kehittäminen on mahdollista - tai kehittämisen voisi sanoa suorastaan korostuvan rahoitettavissa hankkeissa.
Tämä tuo mukanaan muutoksen erityisesti Ely-keskuksen rahoittamaan kehittämishanketoimintaan – kun hankkeilla kehitetään yhä enemmän yrityksiä, myös yritysten omarahoitusosuus kasvaa.
Toinen iso kehittämishankepuolen logiikan muutos on se, että nyt maksetaan tuloksista. Tuloksellisuuden hedelmiä ovat juuri uusien yritysten perustaminen tai uuden toimialan perustaminen sekä ns. lump sum -hankkeet.
Näissä kaikissa maaseudun kehittämisen muodoissa entisestään painottuu se, mitä tuen hakija aikoo tehdä ja millä summalla hän laskee sen tekevänsä. Tukipäätöksen hyväksynyt viranomainen maksaa sitten tuen jos/kun etukäteen sovittu on tehty suunnitellulla tavalla.
Tässäpä hieman tilannekatsausta siitä, kuinka maaseutua aletaan tällä ohjelmakaudella kehittää. Elämme monin tavoin haasteellisia aikoja. Nyt on kuitenkin näitä maaseudun kehittämiskausia takana jo vanhastaan kolme.
Kyllä me nyt osataan, tiedetään ja joitakin asioita jo maaliin saatetaan! Meillä on upea maaseutu! Ei muuta kuin kääritään hihat – aletaan töihin ja ollaan yhteyksissä!