Haukiputaalainen taiteilija Kari Holma maalasi vuonna 2015 akvarellityön Pudasjärven kirkosta. Myös tuo, nykyisin Pekka Nevakiven omistama, akvarellimaalaus on mukana Pohjois-Suomen kirkkoja esittelevässä näyttelyssä, joka saapui Pudasjärvelle tammikuussa.
Pohjantähdessä on parasta aikaa esillä Oulun taidemuseon 14 maalausta käsittävä kiertonäyttely Pohjoissuomalaiset kirkot. Näyttely jatkaa maalaussarjaa pohjoissuomalaisista kirkoista ja on jatkoa Holman kirjassa Kulttuurikohteita Pohjois-Suomessa, Cultural sights in Northern Finland esitetyille parillekymmenelle kirkkoakvarellille.
Näyttelyn akvarellit ovat kirkkoja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista. Mukana on pari työtä myös Lapin läänin alueelta.
Juuri joulun alla Holma julkaisi uuden Pohjois-Suomalaisia kirkkoja -nimisen kirjan. Se sisältää 44 Holman akvarellimaalausta sekä kirjoituksia historiasta.
– Olen pienestä asti ollut kiinnostunut kirkoista. Olen vuosien ajan maalannut olemassa olevia kirkkoja paikan päällä ja ”entisöinyt pensselillä” tuhoutuneita kirkkoja, Holma kertoo.
Kirjassa kirkot on jaoteltu vuosisatojen mukaan. Vanhinta kantaa edustaa 1500-luvulla rakennettu Keminmaan vanha kivikirkko.
1600-luvulla muotiin tulivat pitkäkirkot eli ns. tukipilarikirkot, joita on Suomessa säilynyt 11 kappaletta. Kempeleen vanha kirkko ja Muhoksen kirkko edustavat tätä tyyliä.
1700-luvulla arkkitehtuuri keskittyi ristikirkkoihin, jollainen myös Pudasjärven kirkko on.
– Pudasjärven kirkko on perinteinen korpikirkko – iso ristikirkko syrjässä. Pudasjärven erikoisuutena ovat kellotapuli ja hautausmaan aita. Kellotapulin Toppeliuksen maalaukset ovat varsin harvinaisia, Holma kertoo.
1800 ja 1900 -luvuilla kirkkojen arkkitehtuuri muuttui modernimmaksi ja moninaisemmaksi.
Holman uusimpaan kirjaan tiivistyy parinkymmenen vuoden työ.
– Maalasin ensin kirkkoja tilauksesta. Kun töitä alkoi tulla enemmän, mietin, että niitä voisi koota kirjaksi.
Ylivieskan kirkon tuhopoltto hiillosti Holmaa kiihdyttämään tahtia ja tallentamaan kirkkoja lisää.
Maalaamalla Holma on taltioinut kulttuurihistoriaa. Hävinneiden kirkkojen maalaamisessa on ollut iso työ, kun esimerkiksi värit pitää saada oikeansävyisiksi.
– Kirkot kuuluvat yleissivistykseen. Tekee hyvää tiedostaa, mitä ympäristössä on.
Holma pitää kirjaa taidehistoriallisena ja kulttuurisena teoksena. Kirkon seinät ovat vuosisatojen aikana nähneet monenlaista.
– En saarnaa, kirja ei ole uskontoa.
Pudasjärvellä 12. tammikuuta. Pohjantähdessä pidettävässä tilaisuudessa hän kertoo uudesta kirjastaan sekä maalauksistaan.