Pudasjärvi saa aluekehityksen indeksiä mittaavassa kuntien elinvoimaa selvittävässä tutkimuksessa vain 368 pistettä, kun parhaan tuloksen saaneella Kempeleellä pisteitä on huimat 1 287.
Pudasjärveä heikommin sijoittuneella Vaalalla pisteitä on 350.
Pudasjärven kanssa samassa sarjassa ovat myös muun muassa Siikalatva ja Taivalkoski. Taivalkoski keräsi pisteitä 469.
Tiedot ilmenevät konsulttitoimisto MDI:n vuosittaisesta tutkimuksesta.
– Eihän se mukavalta tämä sijoitus tunnu, mutta elinvoima on kiinni myös siitä mitä tarkastellaan, toteaa Pudasjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen.
Yksi selvityksen huomioista onkin, että Pudasjärvellä on tavanomaista matalampi koulutustaso.
– Olemme tiedostaneet, että meillä on muitakin kuin nuorisoa, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Kouluttautumattomuus ei kuitenkaan tarkoita osaamattomuutta. Täällä on ihmisiä, jotka ovat työn kautta oppineet asioita.
Törmänen muistuttaa myös, että toisen asteen uudistus antaa mahdollisuuksia suorittaa myös myöhemmällä iällä tutkintoja tai osatutkintoja.
Työttömyys johtaa selvityksessäkin todettuun heikkoon tulotasoon.
– Meillä on myös paljon vain kansaneläkkeen varassa olevia. Nykyisin eläkkeellä jäävillä on myös työeläkettä, joten jatkossa tulotaso nousee.
Kaikkiaan Pudasjärvellä tehdään työtä kehityksen eteen. Pikavoittoja Törmäsen mukaan ei ole.
– Kaupungin organisaatiomuutoksella kehittämistoiminta siirrettiin Pudasjärven Kehitys Oy:lle. Kaupungilla elinkeinopuolen hankkeet olivat menneet vähiin ja parempaa tulosta saadaan tukemalla yrittäjien omia ideoita.
Väen valuminen pois on myös taittumassa, uskoo Törmänen.
– Muuttotappio on parin viime vuoden aikana myös puolittunut paristasadasta sataan henkeen. Kouluissa on oppilaita ja työikäisiä muuttaa Pudasjärvelle. Tätä piirettä ei ole kaikissa muuttotappiokunnissa.
Törmänen toteaakin, että nykyisin Pudasjärvellä on jo työvoimapula.
Lue lisää keskiviikon 4.3. Iijokiseutu tai näköislehti.
Pudasjärven Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Sari Turtiainen kertoo Pudasjärven sijoittumisen herättäneen huolta ja kehittämistoimia tarvitaan.
– Pitää kuitenkin muistaa, että kuntaan on saatu yksityisiä investointeja ja esimerkiksi viime vuonna perustettiin 27 uutta yritystä. ”Nostokurki-indeksi” on kaikkien näkyvissä tällä hetkellä eli rakennushankkeita on käynnissä ja vireillä. Näillä on positiivisia heijastusvaikutuksia rakennusaikana ja pysyvämmät vaikutukset näkyvät elinvoimassa vasta pitkällä tähtäimellä. Koko maata koskevat samat haasteet; huoltosuhteen heikentyminen, väestö ikääntyy ja sairastuvuus lisääntyy.
Koko maassa on rakenteellista työttömyyttä ja kohtaanto-ongelma ovat haaste. Kaupunki pyrkii kehittämään työllisyyspalveluja muun muassa Ohjaamo-toiminnan kautta.
– Työtä on, mutta työpaikkaa on vaikeampi löytää. Työllisyystilastot eivät anna myöskään totuudenmukaista kuvaa osaavan työvoiman saatavuudesta. Tämä haaste koskee tietysti koko maata. Pyritään tukemaan muun muassa kevytyrittäjyyttä ja uusia keinoja työllistyä.
Turtiainen tuo esille saman keinon nostaa pudasjärvisten koulutustasoa.
– Keskustellaan OSAO:n ja matkailuyrittäjien kanssa mahdollisuuksista lisätä lyhytkestoisia koulutuksia tai tutkinnon osia, jotka vastaisivat yritysten tarpeisiin ja nopeuttavat työllistymistä. Oppisopimusten kautta voitaisiin madaltaa kynnystä siirtyä työelämään.
Yrityspuolella markkinajohtajat ovat hyvässä asemassa Pudasjärvellä, toteaa myös Kehitys Oy:n toimitusjohtaja.
– Mutta tietysti on myös yrityksiä, joilla on haasteita. Pelkästään paikallisilla markkinoilla toimivilla mikroyrityksillä on tiukkaa, katsetta pitäisi suunnata laajemmille markkinoille ja hyödyntää muun muassa verkkokauppaa. Koko maassa neljännes kivijalkakaupasta häviää Kaupan liiton mukaan vuoteen 2030 mennessä. Pudasjärvikään ei ole immuuni tälle kehitykselle.
Pudasjärvi antaa mahdollisuuksia uusien ja ympärivuotisten matkailupalvelujen tuotteistukseen. Muutokset matkailutrendeissä tuovat liiketoimintamahdollisuuksia.
– Kunhan vain yritykset reagoivat ja tarttuvat niihin. Matkailussa esimerkiksi ruokamatkailu ja lähimatkailu ovat nyt nosteessa.
– Lisäksi voisi mainita palvelujen kasvavan merkityksen, esimerkiksi sote-sektorin ja yksityiset palvelut. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet ovat myös kiinnostavia jatkossa. Pudasjärvellä on loistavat tietoliikenneyhteydet ja ne tuovat myös uusia ansaintamahdollisuuksia paikkakunnalle.
– Voi olla tulevaisuudessa mahdollista, että monipaikkaisuus tai kaksoiskuntalaisuus tuo aiempaa enemmän verotuloja myös Pudasjärvelle. Vapaa-ajan asukkaat tuovat toki jo nyt elinvoimaa Pudasjärvelle.
Onko Pudasjärvellä realistisia mahdollisuuksia nousta korkeammalle sijalle vertailussa muiden Pohjois- Pohjanmaan kuntien kanssa?
– Miljoona suomalaista haaveilee maalle muutosta, joten maaseutumaisilla kaupungeilla, kuten Pudasjärvellä on potentiaalia. Kun pystytään viestimään siitä, että täällä on turvallinen ja puhdas ympäristö, elinkustannukset suhteellisen edulliset, tarjolla on monipuolisia ja edullisia harrastusmahdollisuuksia sekä yrittäjäystävällinen ilmapiiri, voidaan kaupungin elinvoimaa vahvistaa.
– Pudasjärvellä on asuntotuotanto vireämpää kuin moneen vuoteen. Esimerkiksi Pietarilaan on jo aiemmin valmistunut hirsisiä luhtitaloja komealle paikalle Iijoen rannalle. Näissä luhtitaloissa on kaupungin vuokra-asuntoja.
