Pintamon kyläseura sai muutama viikko siten Oulun seudun leader-yhdistyksen päätöksen tuntuvasta avustuksesta kylätalonsa kunnostushankkeeseen. Euroja heltisi rapiat 60 000.
– Ne tulivat tarpeeseen. Talkoot aloitettiin maaliskuun alussa. Talo alkoi olla sen verran kehnossa kunnossa, että ilman pikaisia toimia olisivat vauriot kohta olleet korjaamattomia.
Kunnostushankkeen vetäjä Paavo Holappa kertoi ensitöinä olleen vesikaton uusimisen. Entinen saumattu peltikatto oli vuotanut niin, että yläpohjassa alkoi olla lahon merkkejä.
Myös talon ikkunat menevät uusiksi, samoin ovet. Keittiön remontointi on vienyt aikaa, samoin tanssisalin lattia. Siitä tosin selvittiin hionnalla. Talkoolaiset naureskelivat hiottavaa vieläkin riittävän, lattia kun on aikoinaan tehty 60 milliä vahvasta lankusta.
– Ei se varmasta notkumaan ala, on pyörimässä minkälainen porukka tahansa. Testattiinkin lattiaa pintakäsittelyn jälkeen omalla porukalla, hyvä siitä tuli.
Holappa ja kyläseuran puheenjohtaja Sauli Juurikka tietävät talkootunteja urakassa kertyneen pian 2000. Talkoita on ollut joka päivä, talkoolaisia on ollut 10-20.
Kovimmat lukemat listaan on kertynyt Olavi Loukusan ja Pentti Kaijalan kohdalle. Kummankin tilillä on jo noin 340 tuntia. Miehet ovat olleet puurtamassa melkein joka päivä, Paavo Holappa tietää.
– Onhan tässä oltu, viisi-kuusi tuntia päivässä. Mutta ensin olen tehnyt ne eläkeläisen omat hommat, kiireellisimpänä kalanpyynti. Halotkin on tehty, Loukusa vakuutti seinää purkaessaan.
Kyläseuran Laavu-hankkeen kautta palkkaama kylätalkkari on ollut palkattuna, seuran väestä löytyy sitten tekijöitä niin putki- kuin sähkötöihin.
Kolmevuotiseksi ajoitettu remontti on nyt siinä vaiheessa, että perinteinen kesätapahtuma voitiin pitää kylätalolla. Seuraavat tanssit pidetään perjantaina.
Juurikka pitää toiminnasta kertyviä tuloa hyvin tervetulleena. Leader-eurot maksetaan jälkikäteen, joten rahaa tarvitaan. Juurikka kiittelee kaupungin myöntämää puskurilainaa. Ilman sitä olisi kaikki paljon hankalampaa.
Ihan sormia napsuttamalla ei myöskään avustuksen haku käyttänyt. Sähköinen Hyrrä-järjestelmä kuitenkin on helpottanut. Sen etujen Juurikka tunnustaa näkyvän varsinkin tukien maksatusvaiheessa.
Kylätalon talkoissa huhkii kyläläisten joukossa muutamia mökkiläisiä ja naapurikyläläisiäkin. Vaikka talo kyläseuran onkin,on siihen kunnostuksen ansiosta tulossa muitakin käyttäjiä.
Metsästysseura tulee ensimmäisenä Paavo Holapan mieleen, onhan kylätalo sen tontilla. Peijaiset voidaan syksyllä pitää, vaikka talon keittiöstä ei ainakaan alkuun olla varsinaista ruuanlaittotilaa tekemässä.
Yksityistilaisuuksia varten on taloa jo varattu. Kun siihen laitetaan ilmalämpöpumput ja lisää lämpöeristeitä,voidaan paikat saada lämpimiksi talvellakin, Holappa ja Juurikka kaavailevat.
Pintamolla suunnataan suunnitelmat kylätalosta meneillään olevaa hanketta pitemmällekin. Tulevia palveluita varten bitit kylätalosta kulkevat maailmalle ja päinvastoin valokuitulinjaa pitkin.
Isompia yllätyksiä ei purkutöissä eteen tullut, vaikka lahoja kohtia löytyi. Kesän mittaan on vielä aikomus uusia ikkunoita. Yksi korvataan ovella, ensi kesänä kun talon takapihalle rakennetaan terassi.
Silloin menee uusiksi myös ulkovuoraus, onhan se perua talon rakennusajoilta, vuodesta 1962. Pientä pintaremonttia tietää Paavo Holappa tehdyn ainakin 1980-luvulla.
Nyt kylätalon saneerauksen kustannusarvio riittää kunnon korjaustöihin. Kolmen vuoden aikana selvää rahaa menee Sauli Juurikan laskelmien mukaan noin 70 000 euroa.
Uuden tavaran ja kalusteiden hankinnat pitää Leader-sääntöjen mukaan isoimmasta päästä kilpailuttaa. Työnsä sekin vaatii.
Hankintoja onkin tehty niin Pudasjärveltä kuin muualta, Sauli Juurikka summaa kunnostusurakan työläimmän vaiheen ollessa loppusuoralla.