Taloyhtiöiden kannattaa alkaa järjestelemään jäteastioitaan uusiksi. Syksyllä eduskuntakäsittelyyn tulevassa jätelakiehdotuksessa taajamassa jo vähintään viiden asunnon kiinteistössä on lajiteltava erikseen biojäte, lasi, metalli, kartonki ja muovi.
Uuden jätelain on määrä astua voimaan ensi vuoden alussa, mutta kiinteistökohtaisen jätekeräyksen osalta lakiin on tulossa siirtymäaika niin, että lajittelu pienissäkin taloyhtiöissä alkaisi 1.1.2023. Seuraava tiukka askel on biojätteen lajittelu yli 10 000 asukkaan taajamissa myös omakotitaloissa 1.1.2024 alkaen.
Uusi jätelaki velvoittaa kunnat hoitamaan kiinteistökeräyksen ja tuottajayhteisöt aluekeräyksen. Tuottajayhteisöjen pitää lisäksi osallistua pakkausjätteiden osalta kiinteistökeräyksen kustannuksiin.
Tuottajayhteisöjä ovat perustaneet kaupat ja teollisuusyritykset, jotka myyvät pakattuja tuotteita. Heillä on lakisääteiset velvollisuutensa kierrättää pakkausjätteet.
Kun kunnat hoitavat pakkausjätteen keräyksen kiinteistöistä, uuden lain mukaan tuottajayhteisöt maksavat siitä kunnille hyvitystä.
Kunnat huomioivat hyvitykset pakkausjätteiden jätemaksuissa, mutta lisää kustannuksia tuovat muut keräysvelvoitteet, kuten biojäte ja tulossa oleva tekstiilinkeräysvelvoite.
– Kokonaisuudessaan jätekustannukset varmaan nousevat, mutta tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, mille tasolle jätemaksut viime kädessä asettuvat, sanoo kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta. Innala oli mukana ympäristöministeriön lakia valmistelevassa työryhmässä.
Lakiehdotuksen taustalla on EU-direktiivi. EU:ssa on katsottu, että pakkausjätteiden määrään ja kierrätykseen vaikutetaan tehokkaimmin, kun pakkausten tuottajat saavat isomman vastuun jätteistä.
Kunnan omat jätehuoltomääräykset voivat olla lain edellyttämää tasoa tiukemmat. Lakiehdotus jättää joustonvaraa myös minimitasoa löyhempään tasoon kiinteistökohtaisessa erilliskeräyksessä.
– Jos jossakin esimerkiksi on pieni taajama, jossa on vain omakotitaloja mutta yksi viiden huoneiston rivitalo, siellä kierrätyksen voi hoitaa aluepisteellä, Innala sanoo ja viittaa esimerkiksi pitkiin välimatkoihin Lapissa.
Uudessa jätelaissa määrätään asetuksella ensimmäisen kerran jätteiden lajittelun minimivaatimukset koskemaan myös yrityksiä, valtionhallintoa ja seurakuntia.
– Niissä velvoitteet perustuvat eri jätejakeiden viikoittaisiin kilorajoihin, siten että ne vastaavat suurin piirtein viiden asuinhuoneiston kiinteistön keräilyvelvoitetta, Innala kertoo.
Jätteen kierrätyksen aluekeräyspaikat ovat tuottajayhteisöjen vastuulla. Tehtävää hoitaa Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy. Lasin, metallin ja kartongin keräyspisteiden minimimäärä on nyt 1 850 ja muovinkeräyksen 500. Lakiehdotuksessa molempien keräyspisteiden minimi on tuhat.
– Kun yhä useammalla suomalaisella tulee olemaan pakkausjätteiden keräysastiat omalla kiinteistöllä, ekopisteiden minimäärää laskee, mutta muovinkeräyspisteitä lisätään. Meillä on niitä nyt 600, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.