Kuntavaalien ehdokasasettelu on kiihkeimmillään, ja kaupunginvaltuutettu Kerttu Simu odottikin Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaisten järjestämältä tasa-arvo -teemaillalta paljon:
– Pitää saada naisvahvistusta politiikkaan, kun vanhat jäävät pois. Naisia tarvitaan päättämään, kun lapsilisistä ja kodinhoitotuista vaan leikataan ja leikataan. Siihen tarvitaan naisten näkemystä, hän tuumi.
Tilaisuudessa rohkaistiin erilaisissa elämäntilanteissa olevia naisia mukaan paikalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen.
Illan teemoina oli niin alueellinen, sukupolvien kuin sukupuoltenkin tasa-arvo.
Iltaan osallistui paitsi pudasjärvisiä, myös kohtuullinen edustus lähikunnista: Kuusamon keskustanaisten johtokunnan naisia, sekä Pohjois-Pohjanmaan piirin jäseniä Oulusta.
Paikalla oli myös keskustan kansanedustaja Ulla Parviainen.
– Keskustan naisten akatemia on pyörinyt viime vuoden ja maakunta-akatemiat lähtevät nyt pyörimään. Tämä on tapa kouluttautua ja samalla kerääntyä yhteen yhteisen asian äärelle, Parviainen kertoi.
Kuka hullu haluaa poliitikoksi? -nimisen kirjan yhdessä Ville Blåfieldin kanssa kirjoittanut toimittaja Reetta Räty kertoi poliitikkojen arkiajatuksia kirjaan haastattelemiensa vaikuttajien sanoin.
Feministi ja politiikkaan rakastunut kuusamolaislähtöinen Reetta Räty on toiminut muun muassa Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä. Hän kertoi myös vuosien varrella tekemiään havaintoja politiikasta.
Sittemmin helsinkiläistynyt Räty on saanut hyvän käsityksen siitä, millaisin motiivein politiikkaan on tai ei ole menty.
– Sillä on yhteiskunnallista vaikutusta, etteivät pienten lasten äidit ehdi lähteä politiikkaan. Työnjako lapsiperheissä on edelleen epätasa-arvoista, hän avasi.
Räty kertoi kuulevansa Suomen politiikassa yhä intohimoa ja vaikuttamisen paloa.
– Edes vaalirahakohu ei romuttanut tätä käsitystäni, vaikka olin silloin uutisoimassa, kun suomalainen korruptio nousi esille.
Rädyn mukaan todella monilla eduskuntaan pääsevillä edut ja palkka laskevat, kun Eduskuntatalon ovet aukeavat.
– Ei ole kenenkään etu, jos asioista päättämässä on vain hyvätuloisista lähtökohdista tulevia. Muitakin tarvitaan, hän muistutti.
Toimittajalle oli valottunut sekin, ettei siellä eduskunnassa niin ihmeen kummallista porukkaa ole, etteikö siellä pärjättäisi vaikka juurevalla koillismaalaisuudella:
– Politiikka tyhmistyy. Älyllinen keskustelu eduskunnassa on vähentynyt, tuumaa pitkän linjan poliitikko Osmo Soininvaara, vihr., Rädyn kirjassa.
Kirjoittajaan oli vaikuttanut Matti Vanhasen, kesk., lausuma:
– Valta on politiikan sisällä. Järjestöillä ja yrityksillä voi olla mielipiteitä, mutta asiat päätetään politiikassa.
Rädylle oli kirkastunut, ettei oppositiossa mietitä, että siellä oltaisiin häviäjien leirissä, sillä tuulet kääntyvät.
Politiikkaan sukeltaminen oli tuonut edustajille myös yllätyksiä:
– Yllätys on ollut se, kuinka hitaasti laiva kääntyy. Jos haluaa jonkun asian muuttaa, siitä täytyy ottaa elämäntehtävä, ministeri Jari Lindström pohti.
Presidentti Tarja Halostakin oli haastateltu kirjaan. Hänen puheestaan välittyy se, kuinka hitaus päätöksenteossa on osa järjestelmää:
– Se on demokratian periaate! Se, ettei joku Halonen yksin päätä asioista.
– Äänestyspäivänä kaikilta kysytään. Silloin olemme kaikki samalla viivalla jopa päättäjien kanssa, kun jokaisella on yksi ääni, Räty paketoi.
Syitä lähteä naisena politiikkaan löytyi niitäkin Rädyn pussista lukuisia.
– Taloudellinen eliitti on kovin perin miehistä. Sen näkee jo selaamalla sanomalehtiä, joissa on paljon kuvia miehistä ja miehistä politiikassa.
Hän kertoi itsekin, kuinka tärkeä henkireikä hänelle oli 24/7-työssä saada sanoa kahden pienen lapsen äitinä jollekin, että on tulossa pian hulluksi. Sanomalla sen ääneen, taakka muuttui jaetuksi. Naisena voi selvitä ja menestyä vaativassa työssä.
Räty nosti esiin myös erään politiikan tämän päivän ja tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä:
– Suomi vanhenee, miten pienet ikäluokat selviävät? Tarvitaan nuorempia sukupolvia päättämään asioista!
Erityisesti naisia hän halusi kannustaa tunkeutumaan perinteisille miesten alueille kuten politiikkaan, talouteen ja tekniikkaan:
– Miehet tulevat ottamaan paikkansa, heitä ei tule häiritsemään perhetilanne.
Räty muistutti, että politiikassa päätetään juuri ihmisille tärkeimmistä inhimillisistä asioista:
– Siellä päätetään se, miten kohdellaan lapsia ja vanhuksia ja miten ratkaistaan ilmaston lämpeneminen.
Tasa-arvon virstanpylväitä
1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus
1901 – Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa
1917 – Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa
1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin
1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein
1962 – Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samanarvoisesta työstä
1970 – Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia
1971 – Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi
1975 – Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan
1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa
1983 – Yhteishuoltajuus mahdollistuu
1986 – Naiset saavat oikeuden papin virkaan
1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)
1991 – Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta
1992 – Nainen yliopiston rehtoriksi (Aino Sallinen, Jyväskylän yliopisto)
1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan
1995 – Nainen ulkoministeriksi (Tarja Halonen)
2000 – Nainen tasavallan presidentiksi (Tarja Halonen)
2010 – Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan
2015 – Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin
2015 – Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017)
Lähde: www.thl.fi, Tasa-arvotiedon keskus