Per­heel­lis­ten­kin naisten tulisi pystyä ha­keu­tu­maan po­li­tiik­kaan – työn­ja­ko on edel­leen epä­ta­sa-ar­vois­ta

Liepeen väentuvalla vieraili myös keskustan kansanedustaja Ulla Parviainen, vas. Kuvassa myös Kerttu Simu ja Mari Kälkäjä tyttärensä Anniina Kälkäjän kanssa. Naisnäkökulma on tärkeä. Politiikkaan erikoistunut toimittaja Reetta Räty kannusti naisia mukaan sinne, missä kaikkien elämään vaikuttavista asioista päätetään.
Liepeen väentuvalla vieraili myös keskustan kansanedustaja Ulla Parviainen, vas. Kuvassa myös Kerttu Simu ja Mari Kälkäjä tyttärensä Anniina Kälkäjän kanssa.
Liepeen väentuvalla vieraili myös keskustan kansanedustaja Ulla Parviainen, vas. Kuvassa myös Kerttu Simu ja Mari Kälkäjä tyttärensä Anniina Kälkäjän kanssa.
Kuva: Maiju Teeriaho

Kuntavaalien ehdokasasettelu on kiihkeimmillään, ja kaupunginvaltuutettu Kerttu Simu odottikin Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaisten järjestämältä tasa-arvo -teemaillalta paljon:

– Pitää saada naisvahvistusta politiikkaan, kun vanhat jäävät pois. Naisia tarvitaan päättämään, kun lapsilisistä ja kodinhoitotuista vaan leikataan ja leikataan. Siihen tarvitaan naisten näkemystä, hän tuumi.

Tilaisuudessa rohkaistiin erilaisissa elämäntilanteissa olevia naisia mukaan paikalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen.

Illan teemoina oli niin alueellinen, sukupolvien kuin sukupuoltenkin tasa-arvo.

Iltaan osallistui paitsi pudasjärvisiä, myös kohtuullinen edustus lähikunnista: Kuusamon keskustanaisten johtokunnan naisia, sekä Pohjois-Pohjanmaan piirin jäseniä Oulusta.

Paikalla oli myös keskustan kansanedustaja Ulla Parviainen.

– Keskustan naisten akatemia on pyörinyt viime vuoden ja maakunta-akatemiat lähtevät nyt pyörimään. Tämä on tapa kouluttautua ja samalla kerääntyä yhteen yhteisen asian äärelle, Parviainen kertoi.

Kuka hullu haluaa poliitikoksi? -nimisen kirjan yhdessä Ville Blåfieldin kanssa kirjoittanut toimittaja Reetta Räty kertoi poliitikkojen arkiajatuksia kirjaan haastattelemiensa vaikuttajien sanoin.

Feministi ja politiikkaan rakastunut kuusamolaislähtöinen Reetta Räty on toiminut muun muassa Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä. Hän kertoi myös vuosien varrella tekemiään havaintoja politiikasta.

Sittemmin helsinkiläistynyt Räty on saanut hyvän käsityksen siitä, millaisin motiivein politiikkaan on tai ei ole menty.

– Sillä on yhteiskunnallista vaikutusta, etteivät pienten lasten äidit ehdi lähteä politiikkaan. Työnjako lapsiperheissä on edelleen epätasa-arvoista, hän avasi.

Räty kertoi kuulevansa Suomen politiikassa yhä intohimoa ja vaikuttamisen paloa.

– Edes vaalirahakohu ei romuttanut tätä käsitystäni, vaikka olin silloin uutisoimassa, kun suomalainen korruptio nousi esille.

Rädyn mukaan todella monilla eduskuntaan pääsevillä edut ja palkka laskevat, kun Eduskuntatalon ovet aukeavat.

– Ei ole kenenkään etu, jos asioista päättämässä on vain hyvätuloisista lähtökohdista tulevia. Muitakin tarvitaan, hän muistutti.

Toimittajalle oli valottunut sekin, ettei siellä eduskunnassa niin ihmeen kummallista porukkaa ole, etteikö siellä pärjättäisi vaikka juurevalla koillismaalaisuudella:

– Politiikka tyhmistyy. Älyllinen keskustelu eduskunnassa on vähentynyt, tuumaa pitkän linjan poliitikko Osmo Soininvaara, vihr., Rädyn kirjassa.

Kirjoittajaan oli vaikuttanut Matti Vanhasen, kesk., lausuma:

– Valta on politiikan sisällä. Järjestöillä ja yrityksillä voi olla mielipiteitä, mutta asiat päätetään politiikassa.

Valta on politiikan sisällä.

Rädylle oli kirkastunut, ettei oppositiossa mietitä, että siellä oltaisiin häviäjien leirissä, sillä tuulet kääntyvät.

Politiikkaan sukeltaminen oli tuonut edustajille myös yllätyksiä:

– Yllätys on ollut se, kuinka hitaasti laiva kääntyy. Jos haluaa jonkun asian muuttaa, siitä täytyy ottaa elämäntehtävä, ministeri Jari Lindström pohti.

Presidentti Tarja Halostakin oli haastateltu kirjaan. Hänen puheestaan välittyy se, kuinka hitaus päätöksenteossa on osa järjestelmää:

– Se on demokratian periaate! Se, ettei joku Halonen yksin päätä asioista.

– Äänestyspäivänä kaikilta kysytään. Silloin olemme kaikki samalla viivalla jopa päättäjien kanssa, kun jokaisella on yksi ääni, Räty paketoi.

Syitä lähteä naisena politiikkaan löytyi niitäkin Rädyn pussista lukuisia.

– Taloudellinen eliitti on kovin perin miehistä. Sen näkee jo selaamalla sanomalehtiä, joissa on paljon kuvia miehistä ja miehistä politiikassa.

Hän kertoi itsekin, kuinka tärkeä henkireikä hänelle oli 24/7-työssä saada sanoa kahden pienen lapsen äitinä jollekin, että on tulossa pian hulluksi. Sanomalla sen ääneen, taakka muuttui jaetuksi. Naisena voi selvitä ja menestyä vaativassa työssä.

Sanomalla sen ääneen, taakka muuttui jaetuksi.

Räty nosti esiin myös erään politiikan tämän päivän ja tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä:

– Suomi vanhenee, miten pienet ikäluokat selviävät? Tarvitaan nuorempia sukupolvia päättämään asioista!

Erityisesti naisia hän halusi kannustaa tunkeutumaan perinteisille miesten alueille kuten politiikkaan, talouteen ja tekniikkaan:

– Miehet tulevat ottamaan paikkansa, heitä ei tule häiritsemään perhetilanne.

Räty muistutti, että politiikassa päätetään juuri ihmisille tärkeimmistä inhimillisistä asioista:

– Siellä päätetään se, miten kohdellaan lapsia ja vanhuksia ja miten ratkaistaan ilmaston lämpeneminen.

Sillä on yhteiskunnallista vaikutusta, etteivät pienten lasten äidit ehdi lähteä politiikkaan. Työnjako lapsiperheissä on edelleen epätasa-arvoista.

Tasa-arvon virstanpylväitä

1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus

1901 – Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa

1917 – Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa

1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin

1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein

1962 – Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samanarvoisesta työstä

1970 – Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia

1971 – Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi

1975 – Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan

1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa

1983 – Yhteishuoltajuus mahdollistuu

1986 – Naiset saavat oikeuden papin virkaan

1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)

1991 – Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta

1992 – Nainen yliopiston rehtoriksi (Aino Sallinen, Jyväskylän yliopisto)

1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan

1995 – Nainen ulkoministeriksi (Tarja Halonen)

2000 – Nainen tasavallan presidentiksi (Tarja Halonen)

2010 – Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan

2015 – Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin

2015 – Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017)

Lähde: www.thl.fi, Tasa-arvotiedon keskus

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä