Melkoinen osa Suomen noin 600-päisestä lapinlehmäkarjasta on totutellut lehmänelämäänsä Pärjänsuolla muutaman viikon ajan. Pelson vankila Vaalassa on pitänyt vuosia huolta siitä, että pohjoisen maatiaislehmärodun, lapinlehmän, kanta säilyy elinkelpoisena.
Välillä hyvinkin pienenä käynyt kanta on saatu elpymään paitsi vankilan, myös muutamien asiasta innostuneiden karjaihmisten voimin.
Pärjänsuolainen Lamma Loven yrittäjä Mirka Pääkkö on muutaman vuoden totutellut lapinlehmän hoitoon. Siinä varmistui, että näitä täytyy saada lisää, hän naurahtaa.
Monen kymmenen uuhen lampolana toimivaan navettaan ryhdyttiin remontoimaan tilaa vähän isommalle lypsykarjalle.
Kuin tilauksesta selvisi, että Pelsolta olisi mahdollisuus ostaa kerralla niin useita kertoja poikineita kuin nuorempia lehmiä, oli ratkaisu selvä.
Kun kaikki lehmät olivat Pelson kasvatteja, oli myös rotupuhtaus varmistettu.
– Hetihän näihin rakastuu! Meillä on maidontuotannossa tärkeintä laatu, ei määrä.
Pääkköä kiehtoo valkeissa lehmissä kaikki. Tarina lapinlehmän syntymisestä hetteestä on tietenkin tarua, hän nauraa, mutta jotain alkuperäisen viehättävää niissä on.
Vielä eivät uudet lehmät ole päässeet tutustumaan pärjänsuolaiseen ympäristöön, totuttelu uuteen navettaan on vielä kesken. Ensi talvena ne kuitenkin voivat käydä ulkoilemassa, sillä lumi ei niitä haittaa.
– Kesällä karja käy navetassa oikeastaan vain lypsettävänä. Laidunta löytyy navetan läheltä, ja rehuntekoa varten on peltoa käytössä entistä enemmän.
Pääkkö on tyytyväinen siihen, että uusi maidonlähettäjä otettiin Pohjolan Maidossa hyvin vastaan. Meijeriin lähtevä maitomäärä ei ole suuri muihin seudun tiloihin verrattuna, mutta hyvin se näyttää kelpaavan.
Maidontuotannon muutokset näkyvät Pääkön mukaan selvästi siinä, että käytettyä kalustoa on myynnissä paljon. Tilalla on ynnäilty navettaremontin ja kalustamisen tulleen käytettyä tavaraa hankkien kohtalaisen edulliseksi.
Pitemmän päälle ei Pääkkö aio tyytyä pelkkään maidonlähettäjän osaan. Suunnitelmat jalostaa lapinlehmän tavallista rasvaisempi maito omalla tilalla on muhimassa.
Kokeiluja on jo tehty, hän vinkkaa lapinlehmän maidosta tehdyn leipäjuuston olevan sitä maistamaan päässeiden mielestä ihan luksusta.
Alkuperäisrodun lehmä jää maidontuotannossa selvästi jälkeen lypsylehmiksi jalostetuista roduista. Keskituotos on 15–20 kiloa maitoa vuorokaudessa, toisten yltäessä kaksinkertaiseen määrään.
Paljon pienempikin lapinlehmä on, matalampi ja painoa reilu puolet vaikka herefordilaisesta. Tilalla muutaman vuoden lypsetyt pari lapinlehmää eivät ole myöskään eläinlääkäriä tarvinneet. Mirka Pääkkö uskoo senkin olevan lapinlehmän ominaisuus eikä sattuma.
Lapinlehmän, kuten muidenkin ns. alkuperäisten lehmärotujen ylläpitoon kannustetaan osaltaan myös tukipolitiikalla. Kantakirjan mukaan rotupuhtaalle karjalle maksetaan alkuperäisrotutukea.
