Patsaat läh­ti­vät Hartsun pihalta

Julkinen taide käy Kurenalla vähiin eikä uuttakaan ole tulossa. Maanantaina Hartsun pihasta patsaita nostelivat Juha Huhtelan kyytiin Eero Ahonen ja Teuvo Ojala. Huhtelan Roopen uusi Bedford vuosimallia 1979. Kyydissä Taiteilija Ivakon Hartsun pihaan työstämä poro ja Kuusamoon matkalla ollut hevonen. Teideteosten tarkkaa valmistumispaikkaa Huhtelan kuljetusliikkeen nykyinen isäntä Juha ei tiedä, mutta jostain etelästäpäin muutkin Hartsun betonieläimet tulivat. Kun ei Tykkyläisen taide kelvannut, niin viedään loputkin pois. Saman kuljetusliikkeen kyydillä patsaat olivat 1970-luvulla Hartsun eteen tulleetkin.
Julkinen taide käy Kurenalla vähiin eikä uuttakaan ole tulossa. Maanantaina Hartsun pihasta patsaita nostelivat Juha Huhtelan kyytiin Eero Ahonen ja Teuvo Ojala.
Julkinen taide käy Kurenalla vähiin eikä uuttakaan ole tulossa. Maanantaina Hartsun pihasta patsaita nostelivat Juha Huhtelan kyytiin Eero Ahonen ja Teuvo Ojala.
Kuva: Juha Hagelberg

– Kun ei kaupunki ostanut Tykkyläisen taidetta, niin nyt viedään loputkin pois, viisastelivat urakoitsijat Teuvo Ojala ja Juha Huhtela nostellessaan maanantaina vanhan Hartsun pihalta taideteoksia kumirattaille.

Mistään mielenilmauksesta tässä ei ollut missään nimessä kyse – vaan yksinkertaisesti siitä, että edesmenneen kauppaliikkeen pihassa olleet betoniveistokset haetutti pois niiden omistaja Eero Ahonen. Kiinteistö kun siirtyi hiljattain kaupalla Pudasjärven kaupungin hallintaan.

Aikain saatossa kovia kokeneet poro, karhu, ilves ja tukkijätkä siirtyivät siis Huhtelan kyytiin ja suunta oli sama, mistä ne olivat alun perin tulleetkin. Sama kuljetusliike ne oli aikanaan paikalle tuonut – sompamiehenä oli tuolloin isä-Roope.

Veistoksia oli Ahosen mukaan Hartsun pihalla alun perin enemmän, mutta susi tuhoutui auton runtelemana ja betonisen ahman söi ajan hammas talvisten lumikinosten alla.

Ilkivaltaakin Pudasjärven keskustaajaman taiteellisina maamerkkeinä 1970-80 lukujen taitteesta lähtien olleet veistokset ovat aikain saatossa kokeneet. Porolta vietiin sarvet pian sen pystytyksen jälkeen ja tukkijätkältä katosi keksi. Karhun turpaakin on pitänyt useamman kerran paikkailla.

Ahonen aikoo asettaa veistokset aluksi talvehtimaan turvallisempaan paikkaan ja miettiä sitten, mitä niille jatkossa tehdään. Todennäköisesti ne saavat ensi kesänä kyydin omistajansa kesämökille. Pihalla ovat jo ennestään saman taiteilijan tekemät metso ja koppelo.

Alun perin teokset on tehnyt Ahosen mukaan Laatokan Karjalasta kotoisin ollut Johannes Ivakko, joka oli Hartsun ensimmäisen kauppiaan, Mikkosen vaimon eno.

– Lahdessa Uponorilla se oli töissä ja eläkkeelle päästyään nämä teki.

Sittemmin lahtelaisena ITE-taiteilijana tunnetun Ivakon töitä on nähty tien varsilla ja toreilla useammalla paikkakunnalla. Ehkä kuuluisimmat työt sijaitsevat Lahden kaupungin Radionmäellä ja Uuden Valamon luostarin pihalla.

Luonnollisenkokoisten betonipatsaiden lisäksi Ivakko teki runsaasti pienoisveistoksia puusta. Onpa vuonna 2003 edesmenneellä taiteilijalla ollut näyttely vielä 2000-luvun puolivälissä taidemuseo Kiasmassakin.

Mainos
Iijokiseudun pelit

Pelaa Iijokiseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä