Pärjäisitkö sinä vähintään kolme päivää, jos kauppaan ei pääsisikään, hanasta ei tulisi vettä ja sähkötkin voisivat olla poikki.
Kotivaralla tarkoitetaan noin kolmen päivän varautumista tilanteeseen, jossa koko perheen pitäisi pärjätä kotoa löytyvillä tarvikkeilla ainakin 72 tuntia.
Koronatilanne on muuttanut suomalaisten arkea, mutta edelleen esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelu toimivat normaalisti.
– Me ollaan Suomessa totuttu häiriöttömään yhteiskuntaan. Tilanne voi muuttua nopeasti, kun sään ääri-ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija Aikku Eskelinen toteaa.
Kotitalouksien varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja erityisesti ihmisille itselleen, jos jokin häiriötilanne sattuu. Välttämättä erityisiä hankintoja ei tarvitse tehdä, mutta asian ajattelemiseen kannattaa käyttää aikaa.
Kotiin jääminen ei välttämättä johdu myrskystä tai muusta ulkopuolisesta tilanteesta, vaan esimerkiksi koko perheen petiin kaatava vatsatauti voi aiheuttaa poikkeustilanteen, josta toipuessa tullaan toimeen kotoa löytyvillä elintarvikkeilla ja lääkkeillä.
– Ystäväni pisti kotivaran pystyyn ennen jalkaleikkausta, koska tiesi, ettei aikoihin pääse itse kauppaan, vinkkaa Aikku Eskelinen.
Elintarvikkeiden osalta kolmen päivän kotivara ei ole erillinen ruokavarasto, vaan tuotteita joita perheen arjessa käytetään muulloinkin, ja joita ostetaan varaston huvettua kaupasta tilalle.
Jos sähkökatko sulkee kaupan ovet, koti on sähkötön ja veden jakelukin keskeytyy, on edessä melkoinen tenkkapoo, varsinkin talvella asunnossa, jossa ei ole lämmitettävää tulisijaa.
Asuinalueella voidaan sopia vedenjakelun katketessa ja tiedon jakelupisteen perustamisesta tultua, kuka lähtee hakemaan vettä omaan kotiin ja tuo sitä samalla naapureillekin. Aikku Eskelinen kehotti miettimään, montako sellaista naapuria oman kodin lähellä asuu, jotka eivät itse pääsisi hakemaan vettä vedenjakelupisteestä.
– Jos vettä ei tule, ei sitä myöskään mene, painottaa Aikku Eskelinen tähdentäen, että viemäröinnin piirissä asuvan täytyy muistaa, ettei vessaa voi huuhdella vaikkapa kukkien kasteluvedellä. Jos sähköt eivät toimi, ei myöskään viemäri toimi, vaan ikävä yllätys voi nousta naapurin vessanpönttöön. Tarpeet voi tehdä WC-pönttöön joka on vuorattu roskapussilla. Ulosteita sisältävä roskapussi hävitetään sekajätteenä.
– Jokaisen kotona tulee olla puhdas astia, jolla voidaan tarvittaessa hakea puhdasta vettä. Vedenjakelupisteissä on nähty monet kerrat, että vettä tullaan hakemaan kaupan muovisella, 1,5 litran mehukanisterilla, kuvailee Eskelinen ja vinkkaa, että ystävälle voisi ystävänpäivälahjaksi ostaa hanallisen vesikanisterin.
Ruokavarastossa on hyvä pitää ruokaa kotiväen ja myös lemmikkien tarpeisiin enemmän kuin parin päivän tarve.
Jos sähköä ei ole, eikä asunnossa tulisijaa, voi ruokaa kuumentaa kaasu- tai hiilikäyttöisessä grillissä tai retkikeittimellä.
– Pelastuslaitoksen väki on pyytänyt minua tähdentämään, että kun talouteen hankkii retkikeittimen, on sitä hyvä opetella käyttämään ennen kuin on pakkotilanne.
Kesällä ruoat saa säilymään viileänä kaivossa ja talvella ulkona, kun vain muistaa suojata ruoat tuhoeläimiltä.
– Ollaan niin sähköriippuvainen yhteiskunta kuin ikinä vain voi olla, Aikku Eskelinen pohtii.
Kotiin kannattaa varata varavirtalähteitä kännyköihin. Taskulamppuihin ja akkuradioon tarvitaan pattereita.
