Kolumni

Palometsänhoitoa kannattaa edelleen kehittää – Trumpin haravalausunnon taustalla on kova tosiasia

Suomalainen metsänhoito pääsi maailman eturiviin syksyllä 2018, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili Kalifornian ankarien metsäpalojen alueella.

Trump kehotti kansalaisiaan hoitamaan jatkossa Kalifornian metsiä suomalaisella, metsäpaloja hillitsevän metsänhoidon tavalla. Olisiko presidentti Trumpin pitänyt vuoden vaihteessa vierailla Australian paloalueillakin?

Trump käytti suomalaisesta palometsänhoidosta sanaa raking, mikä tarkoittaa haravoimista. Metsien haravoiminen huvitti suomalaisia.

Trumpin lausunnon taustalla oli kuitenkin kova tosiasia. Kesän 2018 poikkeuksellisen pitkän lämpökauden aikana Suomen hoidetut metsät eivät syttyneet tuleen. Kesän metsäpaloja oli silti niin itärajan takana kuin länsirajan takanakin.

Paloturvallisessa mallissa viljelymetsää hoidetaan säännöllisin harvennuksin niin, että viereisten runkojen paloherkät, kuivat oksat eivät enää syleile toisiaan. Pääosaa Kalifornian metsiä ei ollut hoidettu tällä periaatteella. Myöskään pääosaa Australian paloherkkiä metsiä ei hoideta näin.

Toiseksi, paloturvallisessa mallissa harvennushakkuissa korjataan myytäväksi paitsi selluteollisuuden hamuama runkopuu (kuitupuu), myös nykypäivän lämpö- sekä sähkövoimaloihin menevät oksat ja latvukset sekä ylimääräinen pienpuu. Korjuukoneet korjaavat ja kuljettavat energiapuun lopulta voimalaan. Siellä puu palaa hallittuna hyötypalona, ei holtittomana metsäpalona.

Kolmas palometsänhoidon toimenpide on havupuiden pystykarsinta. Kun oksat poistaa yli pensaspalojen liekin rajan, arvopuuston latvapalojen riski vähenee. Pystykarsinta voi kehittyä arvopuiden kannalta yhtä tärkeäksi metsäpalojen estotoimeksi kuin hakkuutähteen ja pienpuun tarkka korjaaminen.

Viljelymetsiemme ”haravoiminen” on osa vuonna 2002 metsätalouteemme luotua risupakettia. Termi on peräisin silloisesta väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi.

Eduskunnan hyväksymä risupaketti, tukiaisineen, vauhditti hakkuutähteen ja pienpuun korjuuta talousmetsistämme. Vuonna 2018 niitä korjattiin yhteensä 6,6 miljoonaa kiintokuutiota. Korjattavaa metsissämme silti riittää. Jo 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa istunut energiametsätoimikunta arvioi energiapuun silloiseksi korjuun mahdollisuudeksi 20,4 miljoonaa kuutiota.

Lupaavasti kehittynyt energiapuun korjuu epäilemättä paransi metsiemme paloturvallisuutta. Risupaketti kannattaisi muuttaa 2020-luvulla palometsänhoidon paketiksi.

Tarvitsemme kivihiilen ja turpeen korvaamiseen yhä enemmän metsäenergiaa. Hakkuutähteestä saamme sitä heti samassa suhteessa kuin metsäteollisuuden runkopuun kysyntä kasvaa. Ylimääräisen pienpuun korjuuseen olemme kehittäneet menetelmiä jo 40 vuoden ajan.

Australian metsäpalojen viimeaikaiset kokemukset ja ilmaston muutoksen ennusteet kannustavat meitä kehittämään palometsänhoitoamme edelleen. Toimiin kannattaisi ryhtyä jo ennen tulevan kesän mahdollista uutta hellekautta.

Veli Pohjonen

Helsingin yliopiston metsänhoito-tieteen dosenttiMetsätieteiden emeritusprofessori Joensuun yliopistossa