Hyvältä näyttävästä vasaprosentista huolimatta eivät Pudasjärven alueen poroisännät aio takki auki kulkea.
Todellinen poronomistajan kukkarossa näkyvä tilanne selviää vasta syksyllä kun teuraita käsitellään, muistuttavat Hannu Pohjanvesi, Lauri Oinas-Panuma ja Janne Vähäkuopus.
Kollajan isäntä Oinas-Panuma kehaisee kesäerotusten alueellaan menneen kuin Strömsössä.
– Kollajan puolella on selvitty pienellä työllä ja muutamilla siirtoaidoilla. Kiimingin paliskunnan alueella on porot leikattu kiintoaidoissa.
Myös työväen kannalta pitäjän etelälaidan paliskunnan näkymät ovat hyvät. Kesän ensimmäisellä aidalla Koutuassa oli ollut parkissa vähintään 60 autoa ja aidalla reilut sata henkilöä.
Kollajan paliskunnan vasoja on ennen pientä viimeistä aitaa merkitty noin 650, Kiimingin puolella reilut 800, poroisäntä laskeskeli.
Vasojen määrä on ihan normaali, aidassa käyneillä vaatimilla on niitä ollut hyvin.
Petojen pelko on kuitenkin puserossa niin Oinas-Panumalla, Pudasjärven Livon Pohjanvedellä kuin Pintamon Janne Vähäkuopuksella.
Esimakua saatiin Pudasjärven Livon alueella vierailleesta Luonnonvarakeskuksen pannoittamasta sudesta, joka vieraili seudulla kesäkuussa.
Ensimmäinen havainto Ouluntietä Juustolan kohdalla ylittäneestä sudesta tuli kesäkuun alussa, Oinas-Panuma tietää.
Livon miehet ovat löytäneet sen tekosina yksin Syötteen kansallispuiston alueelta jäljiltä viiden aikuisen ja kahden vasan raadot, Pohjanvesi kertoo.
– Enemmän niitä varmasti on, mutta mitenpä ne tuolta löytää, Pohjanvesi kommentoi.
Muuten on tilanne pitäjän pohjoiskolkan paliskunnassa hallinnassa. Vajaa puolet odotetusta vasamäärästä on aidoissa käynyt, siis 400 - 500.
Livolaisten vasat ovat Pohjanveden mukaan olleet hyväkuntoisia ja hyvän kokoisiakin.
Viileän alkukesän ansiosta, poroisäntä kuittaa. Samasta syystä myös porotyöt ovat olleet mukavia tehdä.
Livolaiset ovat käyttäneet poroja aidoissa joka puolella laajaa paliskuntaa. Väkeä on siellä ollut niin, että työt on saatu hyvin tehtyä, Pohjanvesi kertoo.
Oinas-Panuma kiittelee hyvää yhteistyötä Pudasjärven paliskunnan kanssa sen rajamailla Hetekylässä pidetyissä erotuksissa.
Kollajan poroisäntä pitää harmillisena sitä, ettei Lukesta saatu tietoa pantasuden siirtymisestä poronhoitoalueelle.
Kun asiaa varman havainnon jälkeen sieltä perättiin, alkoi tietoa hiljakseen tippua.
Viimeisimpien tietojen mukaan pantasuden vaellus on vienyt itärajan pintaan Sallan paliskunnan harmiksi.
Oinas-Panuma pelkää ensi syksynä ja talvena petovahinkoja tulevan entistä enemmän.
Hänen näkemyksensä mukaan Oulujärven ja Perämeren välissä elävä susipopulaatio kasvaa niin, että alkaa laajentaa elinpiiriään pohjoiseen päin.
Pintamon paliskunnassa kesäerotukset alkavat olla tältä kesältä ohi. Merkkiin on saatu noin 750 vasaa, Janne Vähäkuopus kertoi.
– Määrä on meille ihan normaali. Lopullinen tilanne selviää kyllä vasta syksyllä erotuksissa.
Pintamon paliskunnan maat ovat paljolti vaaraisia. Siellä eivät porot niin helpolla tokkaannu kuin soisilla seuduilla.