Sipilän hallituksen linjausten mukaisesti Suomeen tulee 18 maakuntapohjalle rakentuvaa itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse oman alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kolme muuta aluetta järjestää palvelut tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueelle on tulossa myös muita tehtäviä, esimerkiksi nykyisten maakuntaliittojen tehtävät.
Valtion aluehallinnon tehtävien yhteensovittaminen itsehallintoalueiden tehtäviin linjataan tammikuussa 2016. Samassa yhteydessä päätetään mahdollisista nykyisten alueellisten tehtävien siirtämisestä kunnille.
– Kunnat ovat jatkossakin tärkeitä paikallishallinnon tehtävien toteuttajia, ja niiden tehtävät keskittyvät ennaltaehkäisevään terveys- ja hyvinvointityöhön sekä laaja-alaiseen elinvoiman kehittämiseen, Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja Leena Pimperi-Koivisto tuumaa ja kertoo, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy suunnitelmien mukaan kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1. tammikuuta 2019.
Kansallisten linjausten myötä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valmistelu jatkuu alueilla.
– Tässä työssä voidaan hyödyntää jo aikaisemmin tehtyjä valmisteluja sekä nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden kokemuksia ylikunnallisesta yhteistyöstä.
Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Työttömyys kasvaa, ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy.
– Tämä näkyy myös kasvavina kuntalaisten palvelutarpeina. Kuntatalouden tilanne säilyy tiukkana, ja alijäämien kattamisvelvoite koskee uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymiä. Tulevalle sote-uudistukselle on asetettu mittavia taloudellisia odotuksia, Pimperi-Koivisto sanoo.
– Sähköisten palveluiden kirjoa lisätään. Samalla parannetaan niiden saatavuutta ja kasvatetaan käyttäjämääriä. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta, tavoitteena on osallistava asiakkuus.
Pimperi-Koiviston mukaan myös palveluiden laatua ja vaikuttavuutta pyritään lisäämään tietovarantojen hyödyntämisen ja resurssien oikean kohdentamisen avulla.
– Kehittämishankkeiden kautta tuetaan perustyötä ja valmistaudutaan tuleviin muutoksiin, muun muassa toimeentulotuen siirtymiseen Kelan tehtäväksi, hän selventää.
Kuntayhtymän ensi vuoden talousarvion toimintakulujen loppusumma on 124,3 miljoonaa euroa, ja nettonousu on 1,8 prosenttia.
Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon nettokasvu erikoissairaanhoito mukaan lukien verrattuna vuoteen 2015 on 1,2 prosenttia. Kunnittainen vaihteluväli on -1,3 – 2,7 prosenttia.
