Oulun kauppakamarin tammikuisen jäsenkyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen yrityksillä on ollut suuria hankaluuksia saada tarvittavaa työvoimaa. Tuloksista ilmeni, että lähes puolet (49,1 %) vastanneista yrityksistä oli kohdannut hankaluuksia uuden työvoiman rekrytoinnissa.
Suurimpia rekrytoinnin kompastuskiviä olivat vastaajien mukaan hakijoiden riittämätön ammattitaito (62,7 %) ja riittämätön työvoiman tarjonta alueella (59,6 %). Kysely paljasti, että alueen työvoimatarpeen kirjo on laaja. Rekrytointivaikeuksia on ilmennyt muun muassa seuraavissa ammattinimikkeissä: ammattitaitoinen myyjä, yritysmyyjä, ohjelmistosuunnittelija, automaatiosuunnittelija, lähihoitaja, kokki, tarjoilija, siivooja, kiinteistönhoitaja, raudoittaja, levyseppähitsaaja ja bitumieristäjä.
– Nykyinen tilanne on todella haastava, kun toisaalta syrjäisille seuduille tarvitaan ja halutaan elinvoimaa, mutta toisaalta kaupungistumisilmiö ja palveluiden heikkeneminen alueella ovat vähentäneet alueen työvoiman tarjontaa. Kelkkaa pitäisi tavalla tai toisella pyrkiä kääntämään toiseen suuntaan, sillä tulevaisuudessa haasteet eivät suinkaan vähene, sillä pohjoiseen on jo tehty ja suunnitteilla työllistäviä investointipäätöksiä. Työvoiman eläköityminen muun muassa palvelualoilla ja sosiaali- ja terveyspalveluissa näkyy jo yritysten arjessa Pohjois-Suomessa, sanoo Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Maria Juurikka.
Juurikan mukaan Pohjois-Suomessa työntekijät joutuvat väistämättä kulkemaan pitkiä työmatkoja ja ainoa vaihtoehto on oman auton käyttö. Oman auton edullinen käyttö työmatkoihin tulisi olla mahdollista ja sitä pitäisi tukea verotuksellisesti.
– Nykyisellä hintatasolla verovähennysoikeus julkisen kulkuvälineen mukaan ei yksinkertaisesti ole riittävä näillä alueilla, joilla julkista liikennettä ei ole tai työntekijät eivät voi julkista liikennettä hyödyntää työaikojensa puitteissa. Myös kunnat voivat vaikuttaa työntekijöiden arjen sujuvuuteen perhepalveluilla. Monesti epäsäännöllistä työaikaa tekevällä tai pitkää työmatkaa kulkevalla on haasteita saada lapset joustavasti päivähoitoon. Näissä tilanteissa olisi hyvä hakea esimerkiksi matkailualueen yrittäjien kanssa tarpeen mukaan joustavia palvelumuotoja, sanoo Juurikka.
Juurikan mukaan Suomessa hakea aktiivisesti keinoja, joilla voidaan vaikuttaa työntekijöiden halukkuuteen vastaanottaa työtä.
– Työn tekemisen tulisi olla aina kannattavaa ja muun muassa osa-aikatyön kannattavuuteen tähtäävät päätökset, olisivat todella tärkeitä. Kannustinloukkujen purkaminen ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on toteutettava, jotta saamme nostettua työllisyysastetta. Uudistusta toteuttaessa tulee tarkastella sosiaaliturvajärjestelmää ja verotusta kokonaisuutena, Juurikka listaa.
Hotelli- ja matkailuala on yksi työvoimapulasta kärsivä ala. Kauppakamarin tiedotteessa ravintola Tuba Iso-Syötteen yrittäjä Anne Mikkola kertoo, että ravintola- ja matkailualoilla ammattitaitoista työvoimaa ei ole juurikaan tarjolla kasvukeskuksien ulkopuolelle.
Hänen mukaansa työvoimapula on suoranainen este alueen kehitykselle ja vetovoimalle.
Mikkolan mukaan alan ammattilaisia on liian vähän, eivätkä tarjolla olevat työt kiinnosta kaikkia osaajia. Hän kokee ongelmallisen tilanteen suoranaisena esteenä alueen kehitykselle ja vetovoimaa rapauttavana tekijänä.
– Teen itse useamman työvuoron joka viikko ja voisin ottaa töihin heti viisi ammattilaista. Juuri nyt haussa ovat esimerkiksi kokki ja keittiömestari. Ulkopaikkakuntalaisille ammattilaisille työt eivät ole kelvanneet, koska syinä ovat olleet muun muassa hankala kulkeminen ja etäisyys. Jotain tilanteesta myös kertoo, että meillä ei ole Pudasjärvellä töissä yhtään paikkakuntalaista ammattilaista. Kynnys ottaa työpaikka vastaan näyttää olevan monella tapaa aivan liian korkea, kertoo Mikkola.
Yhtenä syynä tilanteelle hän näkee ravintola- ja matkailualan peruskoulutuksen lopettamisen Pudasjärvellä.
