Tulevaisuudessa kuntalaiset saavat yhä suuremmassa määrin vaikuttaa siihen, mihin kunnassa laitetaan rahaa.
Suomen hallitus nimittäin lisää kuntalaisten ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Yksi keino tähän on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaistoiminnan asiantuntija, maaseutukehittäjä Seija Korhosen mukaan osallistuva budjetointi.
Sanahirviön takaa paljastuu demokraattisen päätöksenteon prosessi. Suomessa osallistuva budjetointi on toimintatapana vielä hyvin vähän kokeiltu, mutta kiinnostusta sen kehittämiseen on, Pudasjärvelläkin.
Toiminnan käyttöönottoa vauhdittaa kesäkuussa 2017 voimaan tuleva osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia käsittelevä lakiuudistus.
Sen mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua sekä vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston tulee pitää huoli osallistumismahdollisuuksista.
– Maaseutumaisten kuntien joukossa ei vielä ole sellaista kuntaa, joissa olisi sovellettu osallistuvaa budjetointia laajassa mittakaavassa. Pudasjärvellä olisi mahdollisuus nousta asiassa valtakunnalliseksi edelläkävijäksi.
Osallistuva budjetointi tähtää siihen, että tavalliset ihmiset päättävät, miten kunnan tai valtion käytössä olevia julkisia varoja jaetaan ja käytetään. Parhaimmillaan se on lähidemokratiaa.
Pudasjärvellä on jo vanhastaan tehty osallistuvaa budjetointia pienimuotoisesti: kylille vuosittain myönnettävän kehittämistuen ja toimintatuen muodossa. Toimintaa on aloitettu jo kyläyhdistysten kanssa siten, että kyläyhdistysten on mahdollista tuottaa kunnalle palveluja maksua vastaan, kyläläisten tarpeista käsin.
Kaupunginjohtaja Tomi Timosen mukaan Pudasjärvellä edetään kohti osallistuvaa budjetointia tarkoituksella pienin askelin.
Kysymyksiä on paljon, eikä kyseessä ei ole aivan yksinkertainen juttu:
– Kysymys kuuluu, miten osallistuvasta budjetoinnista tehdään sellainen väline, että kaikki Pudasjärven alueet pääsevät toimintaan mukaan? Että eivät vain kaikista aktiivisimmat, Timonen pohtii.
Käytännön soveltaminen vaatii siis yhä huolellista suunnittelua.
Ei ole käytössä vain yhtä mallia osallistuvasta budjetoinnista, vaan useita vaihtoehtoja. Pudasjärven haasteeksi jää valita itselleen parhaat käytännöt.
Korhosen mukaan yksi osallistuvan budjetoinnin lyhyt kaava voisi Pudasjärven näkökulmasta mennä vaikkapa näin:
– Määritellään yhdessä, mihin asioihin, tehtäviin tai palveluihin aiotaan keskittyä. Onko se esimerkiksi asuinalueiden yhdyskuntasuunnittelua tai hankintoja? Kuntalaisilta saadaan ehdotuksia rahoitettaviksi kohteiksi. Tähän voivat liittyä esimerkiksi kuulemistilaisuudet.
– Asukkaat tai valitut edustajat tutustuvat kohteisiin tai toimenpiteisiin, joita ehdotetaan rahoitettavaksi. He myös lopulta äänestävät rahoitettaviksi valittavista kohteista.
Ihan kokonaan kuntalaisille päätösvalta ei tule siirtymään: kunnanvaltuusto hyväksyy lopullisen budjettiesityksen, ja sille jää mahdollisuus pudottaa hankkeita pois tai hylätä esitys.
